Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityöt. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. toukokuuta 2014

100. postaus ja hajoilua

Hello ja mikä merkkipaalu, haha... sadas teksti tulee tässä. Minä, jonka ei ikä maailmassa pitänyt ruveta kirjoittamaan mitään blogia, on kirjoittanut jo näin monta tekstiä :). Jänskää.. ja minä, joka ei ole tykännyt saksankielestä tai joka ei aikoinaan pitänyt kovin hyvänä ideana muuttaa Sveitsiin, asuu nyt täällä. Älä sano ikinä ikinä :D!! 

Me sit mentiin perjantaina sinne Zürichin eläinpuistoon. Mä en saa jostain syystä lisättyä tähän yhtään uutta kuvaa.. en tajua näitä laitteita ja tekninen tuki nukkuu, joten täytyy koittaa lisäillä kuvia myöhemmin. Oli mukava päivä ja käytiin vielä äänestämässä Suomen konsulaatissa. Meillä oli varmaan ihan tyhmä virne naamalla, kun nähtiin niin paljon muita suomalaisia. Mun teki mieli melkeen halata kaikkia.. my people, come here and give me a hug!! Se oli jotenkin niin absurdi tilanne. En osaa selittää :). Täällä tulee ihan höperöksi näköjään.

Sitten pientä avautumista verhoista. Nyt ei mene pisteet Ikealle, vaikka ollaan ostettu sieltä tosi paljon kaikkea vuosien varrella ja tykkään kovasti paikasta. Mä ostin sieltä tosiaan verhot ja vieläpä kaksi pakettia Tai yhteensä 4 paria meni, mutta kahta eri lajia, you know :). Meillä on nimittäin olohuone-ruokailutila-keittiö tavallaan samassa tilassa ja ikkunoita on kolmeen ilmansuuntaan ja lattiasta kattoon. Eli verhoja kaivataan :)


No, mä olen illan pikkutunneilla lyhentänyt niitä mahtavia 3 metrisiä verhoja. Mä vihaan mittaamista, koska mä onnistun aina leikkaamaan kangasta kuitenkin ihan vinksin vonksin, enkä jaksa olla niin tarkka siinä vaiheessa. Okei no tämä mittausasia on oma lukunsa, mutta kun mä siis avasin nämä verhopaketit ja läväytin kankaan esiin, se oli kuin pahvia (vähän liioteltuna), ihan oikeesti. Mitä kangasta se edes oli?! Jäykkää paperimaista... EI verhokangasmaista laskeutuvaa, niinku se mallikappale oli. Mä tyhmänä ajattelin, että kyyyllä se siitä pehmenee, kun silittää tai pesee tai jotain. No EI pehmentynyt!! Eli mä siis lyhensin ne verhot ja toivoin vaan, että ne muuttuu yks kaks normaaliksi. Ei muuttunut tosiaan eiii. Eli enpä voi palauttaa niitä enää. Mä siis näin aika paljon vaivaa lyhentämiseen, ompelemiseen, silittämiseen, nipsujen virittämiseen (en ole nipsuihmisiä, mutta minkäs teet, kiskot katossa) ripustamiseen... verhot on nyt ikkunassa, mutta ei varmaan kauaa. Ihan kuin paperiset lakanat roikkuisi ikkunassa. EI hyvä! Eli näin. Onneksi ne ei paljoa maksanut, mutta ärsyttää ihan periaatteesta! Huh kylläpäs helpotti! Niin ja tosiaan siitä mittaamisesta vielä, niin yksi verho oli about 5cm liian lyhyt ja toinen 5cm liian pitkä.. Ja kaikki verhot ylipäätään jää vähän rypylle lattialle, mikä on ihan fine, JOS SE VERHO OLISI LASKEUTUVAA KANGASTA! Höyryäää...

Ei kai tässä sen kummempaa. Huomenna rento sunnuntai ja todennäköisesti hajoilemista joka kerta, kun katon niitä kaameita paperilakanoita. On mullaki ongelmat.

Moikkamoii!

torstai 7. marraskuuta 2013

Villaisia löytöjä

Pakko laittaa tämä kuva piristämään edellistä tekstimerta. Kävin tänään yhdessä käsityöliikkeessä, jonne mummelit kutoo ja virkkaa kaikenlaista ja niistä saatu tuotto menee ilmeisesti lähetystyöhön. Ajattelin, että sieltä löytyisi pian 80 vuotta täyttävälle mummilleni jotain kivaa ja lämmintä. No löytyihän sieltä ihana kudottu iso viltti, joka on jo lahjapaketissa, joten siitä ei ole kuvaa. Mutta haksahdin vielä ostamaan pojille tuommosen isoäidin neliöistä tehdyn viltin, joka sopii moneen käyttöön ja on varmasti lämmin. 3veelle löytyi villasukat ja lapaset, jotka oli tosin liian isot. Ehkäpä menee jollekin serkkupojalle joululahjaksi, ellen säästä ensi talveksi. Kiitos mummot :)


maanantai 4. marraskuuta 2013

Pettymyksiä ja pieniä ihanuuksia

Aloitetaan pienistä ihanuuksista :) Naapurini pyysi mua tänään päiväkahveelle kun vanhemmat poikamme olivat kerhossa. Meillä on saman ikäiset nämä nro kakkoset, jotka olivat luonnollisesti menossa mukana maistelemassa leluja ja kiipeilemässä ja konttailemassa :) tämä mun naapuri sattuu olemaan itse asiassa myös mun synnärikaveri :) Tälläkin kertaa sain loisto huonekaverin laitoksella. No, mun oli pakko ottaa muutama kuva näistä ihanista miniatyyri herkuista, joita mun kaverilla oli kotonaan. Katoimme pöytään lavastetun teehetken lastenhuoneeseen :) mun on ihan pakko opetella virkkaamaan ja askartelemaan tuommosia pieniä herkkuja keittiöleikkeihin.



Sitten pettymyksiin... Uuden puntarin mukaan painoa olisi tullut takaisin melkein kilo viikossa. No mä nyt alotan puhtaalta pöydältä tän puntarin kans, enkä vertaa aikasempiin lukuihin. Pitää nyt vaan tsempata ja toivoa, että paino putoaisi edes sen 300-500g viikossa tästä eteenpäin. Viikon päästä sitten taas katotaan mitä lukemat sanoo. Liikunnan suhteen jäin tavoitteesta, sali + zumba vaan. Enkä aio edes selitellä.. Tekosyitä kaikki, tiedetään :) parempi toisaalta tuokin määrä kun ei mitään, jos halutaan pysyä positiivisena. 

Mukavaa viikkoa kaikille!