Kilojen karistusta ja kevyt ruokavinkki

Hallo!

Mullahan on menossa edelleen (!!!) muutaman kilon laihdutusprojekti. Toistaiseksi aika hyvin menee... kokeilin totaalista sokerilakkoa, mutta nääh, se ei onnistunut. Tällä hetkellä syön kohtuudella vähän kaikkea, mutta välttelen pullaleipiä ja rasvaisia ruokia kuten pitsoja ja ranskalaisia. Illalla yritän syödä hiilaritonta ruokaa elikkäs päivällinen on joko keitto, salaatti tai lihaa ja lämpimiä kasviksia. Jos vielä ennen nukkumaan menoa hiukoo, niin otan hedelmän tai vähän pähkinöitä tms. Jos käyn illalla salilla, niin syön treenin jälkeen smoothien tai jugurttia marjoilla. Tämä tyyli on tuntunut hyvältä. Ei liian extreme-juttuja vaan aika tavallista ja monipuolista ruokaa. Niin ja oikeesti suosittelen sitä aamudrinksua eli vettä sitruunamehulla! Lähtee aamu kivasti käyntiin. 

Kesäkurpitsakeitto noin 3 annosta

4 kesäkurpitsaa

1 kasvisliemikuutio

1 rkl tuorejuustoa tai tilkka kermaa (voi jättää myös pois)

yrttisuolaa

Kuori kesäkurpitsat ja laita veteen kiehumaan. Lisää kasvisliemikuutio keitinveteen. Kun kesäkurpitsat ovat kypsiä, kaada ylimääräinen vesi toiseen astiaan (muuten keitosta tulee liian löysää). Soseuta kurpitsat ja lisää tuorejuusto ja yrttisuolaa. Lisää keitinlientä jos keitto on liian paksua. Keiton voi syödä sellaisenaan tai halutessaan voi lisätä lautaselle maustettuja kananpaloja ja raejuustoa.

Moikat!

Mitä kuuluu kuntokuurille?

Moi!

Vihdoinkin olen sisäistänyt sen, että jos ei halua olla löllömöllö ja ääh ja puuh kun menee portaita ylös, niin ei voi syödä pitsaa joka viikko ja maata sohvalla (näin kärjistetysti sanottuna). Miettikää! Tää tuli aika puun takaa eikös heh?! Silloin kun mulla oli PT-jakso niin haaveenani oli liikkua säännöllisesti, ja että liikunta olisi luonnollinen osa elämääni. Halusin tulla hyvinvoivaksi ja pirteämmäksi naiseksi/äidiksi ja kaikin puolin voida hyvin fyysisesti ja henkisesti, koska kyllähän nämä kaksi asiaa kulkee käsi kädessä. Haave on edelleen olemassa ja olen menossa sitä kohti. Sain hyvän startin PT-jaksolla, mutta se tyssäsi meidän muuttoon ja siihen, että en ole pitkäjänteinen ihminen. Vanhat tavat tulivat liian nopeasti takaisin. Onneksi myös hyviä uusia tapoja säilyi mukana, mutta ei tarpeeksi, jotta olisin saanut pidettyä painoni kurissa. Toisaalta opin erittäin paljon  PT- jakson aikana ja voin edelleen hyödyntää oppimaani. 

Mulla on siis handussa nyt vuoden sopimus kuntosalille, josta pidän erityisen paljon. Siellä saisi olla ryhmäliikuntatunteja  enemmän, mutta muuten olen paikkaan tosi tyytyväinen. Aloitin jäsenyyden helmikuussa ja ensimmäiset 6 viikkoa tein Milon Circle- harjoitusta. Eli kierretään tietyt kuntosalilaitteet läpi tehden aina yhtä liikettä 1min ja välissä pyöräillään tai ollaan cross trainerilla 4 min. Tämä oli mulle hyvä alku, jotta pääsin taas vauhtiin. Milon on kuitenkin enemmän ylläpitävää treeniä ja onhan se aika tylsää tehdä aina samaa juttua joka kerta. Siispä halusin uuden saliohjelman. Kävin sen ohjaajan kanssa läpi lauantaina ja tavoitteena olisi tehdä ohjelma läpi n. 2 kertaa viikossa. Ohjaajan kanssa oli puhe, että keskityn rasvanpolttoon, koska totuus on se, että mussa on ihan tajuttomasti rasvaa, yök! Vaikka en ehkä näytä ulospäin kovin lihavalta, niin rasvaprosenttia pitää saada alemmas ja lihaksia tilalle. 

Sain muutamia vinkkejä rasvanpolttoon. Jatkan ruokavalion kanssa muuten samaan malliin, mutta en syö iltaruualla enkä sen jälkeen hiilareita (varsinkaan niinä päivinä kun en käy salilla) ja tietenkin sokerin saanti täytyy pitää minimissä. Muutes, kannattaa aamuisin juoda lasi vettä, johon puristaa 3rkl sitruunan mehua. Olen huomannut, että aineenvaihdunta on kyllä kiihtynyt. Olo on muutenkin aika kevyt, vaikkei se ulospäin vielä näykään. Lupasin ohjaajalle, että kesäkuun lopussa olen 5kg kevyempi (Oma tavoite on 6kg eli 2kg/kk, aika jees). Otin todellakin haasteen vastaan. Tällä hetkellä herkuttomuus ei tee tiukkaa, koska olen päässyt irti sokerikierteestä, mutta täytyy myöntää, että ruuanlaittoa vaikeuttaa toi hiilarittomuus. Se on ehkä tottumuskysymys vaan. Kuitenkin lounaalla syön pastaa, riisiä tai pottuja. Ei paha! I can do it! Eli nämä "pienet" muutokset toivottavasti alkavat tuottamaan tulosta.

Semmosta tiedossa nyt keväällä. Ihanaa, kun löysin motivaatiota jatkaa taas terveellisempiä elämäntapoja. En todellakaan voi hyvin, jos en liiku ja jos syön mitä kulloinkin tekee mieli. Näin on hyvä, vaikka se vaatiikin vähän työtä! 

Tästä on hyvä polkaista uusi viikko käyntiin! 

Tschüss!

Biscuit Battle herää jälleen

Palataanpas blogin alkujuurille. Rupesin pitämään blogia mun elämäntapamuutoksesta. Siitä on nyt melkein 1,5 vuotta aikaa. Aikaa on tosiaan vierähtänyt siitä, kun lopetin jokapäiväisen herkuttelun ja opettelin syömään terveellisesti. Hankin tueksi PT:n, mikä oli mulle tosi iso juttu. Olen yleensä aika pihi tämmöisissä jutuissa, enkä halua laittaa paljoa rahaa oikeastaan mihinkään. No silloin syksyllä mulla oli seinä vastassa. Halusin muutosta niin kovasti, että olin valmis satsaamaan hyvinvointiini myös taloudellisesti. Se kyllä kannatti! Sain mahtavia tuloksia aikaan noin kolmessa kuukaudessa. Samoihin aikoihin meille alkoi selvitä, että muutamme Sveitsiin. PT-jakson päätyttyä halusin jatkaa samaa rataa, enkä missään nimessä halunnut palata entiseen. Sitten kun muuttotohinat alkoivat ja elämä oli tosi epäsäännöllistä, en pystynyt/jaksanut pitää treenimääriä yllä ja houkutukset herkkujen perään alkoivat kasvaa pikku hiljaa.

Sveitsiin muutettuamme haasteena oli löytää oikeat ruuat. Olin just oppinut syömään oikein ja tiesin, mitä kaupasta ostan. Täällä en löytänyt hyvää rahkaa enkä rasvattomia tuotteita. Raejuusto maistui oudolta, ja maistuu edelleen. Leipäkin oli yhtä pullamössöä. Täkäläisessä maidossa on rasvaa 2,5-3,5%. Toisaalta hevi-osasto pursusi tuoreita tuotteita ja marjojakin sai jo aikaisin keväällä. Täällä myydään tosi kivoja valmis salaattipusseja, joita käytetään jatkuvasti. Siitä en ole luopunut. Puoli lautasta on kasviksia ja salaattia. Täysjyvämakaroonia ollaan roudattu Suomesta, tyhmää, mutta en vaan saa selkoa täkäläisistä tuotteista, mitä ne oikein on. On eri väristä pastaa, mutta tiedä niistä sitten onko ne täysjyvää vai pelkkää tummaa vai mitä. No en ole ottanut tästä paineita, koska pyrin syömään pastaa pieniä annoksia. Eli pointti on se, että kyllä mulle jotain jäi kaaliin PT-jaksolta, vaikka olen plösähtänyt muuten. Yksi huono juttu oli se, että opin syömään juustofondueta.. aijai.. ei hyvä! Nyt on pidetty taukoa siitä herkusta. Toinen ongelma on pitsat! Sen verran täytyy puolustautua, että en syö ikinä koko pitsaa, vaan about 3 palaa ja loput salaattina. Tässä ennen joulua oli joku ihme mässäilykausi. Saattoi johtua säästä ja pimeydestä. Mulla oli myös todella irrallinen olo täällä. Puoli jalkaa oli koko ajan Suomessa. Motivaatio kaiken suhteen oli todellakin kateissa. Uusi vuosi on aina niin ihana aloittaa puhtaalta pöydältä. Ei ole mitään tekosyitä olla aloittamatta/jatkamatta terveellisiä elämäntapoja! 

Tämä aihe tuli mieleeni, koska tein tänään pitkästä aikaa kotitreenin TRX-nauhalla (tai meillähän on toi Tunturin oma, mutta ajaa saman asian). Oli kyllä tosi hapokasta, vaikken tehnyt kuin 30 minuuttia. Tavoitteena on tehdä 2 lenkkiä viikossa ja 2 lihaskuntoa joko kahvakuulalla tai TRX-nauhalla --> kunnes mä oikeesti kävelen sinne salille ja otan jäsenyyden. Miksi se on niin vaikeeta? 

Hop! Tästä se lähtee! Nyt kun olen täällä huudellut asiasta, niin otan tän taas vähän vakavammin. I can do it! YOU can do it! Onko siellä ketään, kuka painii samojen asioiden kanssa? Kuka lähtee tähän samaan viikkotahtiin? Käsiä ylös!! :D

Reipasta viikkoa kaikille! 

Ps. Eikoo ärsyttävää ku tää täällä on niin super positiivinen ja reippaan oloinen? Sitä se liikunnan riemu teettää... ärsyttääkö nyt vielä enemmän heh?! Mua ärsyttää monesti sellaset ihanaa jee hyber super mahtavaa vetää punnerruksia ja syödä levää!! (Anteeks jo valmiiksi) En ole todellakaan sillä asteella, eikä ole tarkoituskaan. Haluan vain jonkun tasapainon näihin juttuihin, koska kamppailen JOKA PÄIVÄ syömisten ja liikkumisten suhteen. Toivon, että kaikki tää shitti tulis joskus luonnostaan! Se on moro nyt!

Tän maman unohdus ja kasvisten suitsutusta

Hoi! Pikku juttu, mutta K:lla oli tänään valokuvaus Stepparissa ja mä unohdin sen totaalisesti! JUST tänään sillä oli päällä kulunut T-paita ja enemmän kulunut huppari, koska vanhempainillassa painotettiin, ettei kannata laittaa lapselle ykkösvaatteita, koska siellä maalataan, askarrellaan ja juostaan ulkona. Luonnollisesti. Eikä ne ota vastuuta vaatteista. No tämä kehotus oli ehkä niille vanhemmille, joiden rinsessat leikkii siellä minihameet ja röyhelöpaidat päällä, kyllä! Painottivat myös, että vaatteiden kannattaa olla mukavat (ja turvalliset) päällä ja sellaiset, joilla voi ylipäätään leikkiä ja kiipeillä ulkona. Juu, että ihan perusteista lähdetään joidenkin kohdalla. Siellä on nimittäin vähän fiinimpääkin sakkia. No joka tapauksessa harmittaa vaan, vaikka onkin pinnallinen juttu. Toivotaan, ettei kaikilla muilla ollut ykkösiä päällä, koska muuten meidän suomipoika erottuu aika rajusti sieltä :). 

Ilman aasinsiltoja päivän toiseen aiheeseen - kasviksiin. Mä tänään oikein tajusin, miten mun ruokavalio on muuttunut terveellisempään suuntaan viime syksystä. Olen nyt käytännössä vuoden suurinpiirtein noudattanut sellaista ruokavaliota ja ruokarytmiä, jota PT silloin suositteli. Varsinkin kasvisten osuus on massive! ja se tulee jotenkin ihan luonnostaan. Siihen olen tosi tyytyväinen. Mun lemppariksi on muodostunut uunikasvikset. Se on niin helppoa. Haaste on vaan saada kasvikset kypsiksi yhtä aikaa. Esimerkiksi kuvassa oleva setti oli täys fiasko. Bataatti jäi raa'aksi vaikka yleensä se kyllä kypsyy nopeasti ja tein suht ohuita paloja. Samoin sipulit oli vähän kovia ja ne jäi kokonaan syömättä. Sienet ja kesäkurpitsa on mun kestosuosikkeja, kypsyy nopeasti. Tykkään myös porkkanoista, mutta niistä täytyy tehdä ohuita siivuja, jotta ne ehtii kypsyä muiden mukana.

Mä niin tykkäisin tehdä kasvissosekeittoja, mutta viimeksi kun tein (tuli omasta mielestä tosi hyvää) keittoa niin toinen pojista kirjaimellisesti oksensi maistettuaan yhden lusikallisen ja toinen ei suostunut edes maistamaan. Mies ei myöskään välitä sosekeitoista, tulee mieleen kuulemma vauvan ruuat. Se keitto oli oikeesti todella hyvää, laitoin päälle vielä raejuustoa ja kanasuikaleita. Eikä keitossa ollut edes kermaa, vaan perunaa, porkkanaa, bataattia ja kesäkurpitsaa, kasvisliemifondue ja muistaakseni pippuria.

Eilen tein muuten kans tosi hyvää ruokaa, johon sain ujutettua kasviksia ja lapsillekin kelpasi kuin vahingossa. Se oli sitä riisisekoitusta, mistä joskus täällä kerroinkin, mutta tällä kertaa jauhelihasta. Eli riisin sekaan kiehumaan porkkana- ja kesäkurpitsaraastetta. Sitten paistaa jauhelihaa ja maustaa sen hyvin. Sitten vaan sekaisin ja hyvää on! Seuraava askel olisi kokeilla jotain uusia kasviksia, joita ei normaalisti tule valmistettua. Tulisi vähän enemmän vaihtelua. Itse asiassa kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa kurpitsaa muutama viikko sitten, kun niitä on nyt täällä tyrkyllä joka paikassa. Se oli tosi hyvää. Aika makeaa niinkuin bataatti.

Kesällä söin enemmän salaattia, mutta näin syksyllä huomaa, että tekee mieli enemmän lämpimiä kasviksia. Semmoista vaan täältä down-luolasta. Ei meinaa napata vieläkään... kummallista. No en ressaa ja päivä kerrallaan. Eilinen lenkki piristi onneksi. Tänään on satanut koko päivän joten lenkille en viitsi lähteä, mutta mä harkitsen jos tekis pienimuotoisen kotitreenin nyt kun pojat on jo unten mailla. Lycka till!

xxx

(tää on tarttunut mulle, kun sitä viljellään täällä joka paikassa... kissiä ja hania vaan ihmiset :))

Onnistuja vai epäonnistuja?

Hellouta vaan. Tänään ajattelin avautua jälleen niinkin kivoista asioista kuin liikkuminen ja syöminen. Eikö olekin mielenkiintoista lukea tästä aiheesta näin kesälomilla ja helteillä... ai että?! Olis mulla tietty kerrottavaa tästä viikonlopusta, mutta kerron siitä joskus myöhemmin.

Meidän kylän kuntosali jäi eilen kesälomalle pariksi viikoksi ja mulla jatkuu sopparia johonkin syyskuun alkuun. En ole vieläkään saanut aikaiseksi ottaa sitä vuoden sopparia, KOSKA en käynyt salilla tällä viikolla kertaakaan ja kävinköhän viime viikolla kerran. Jeps, näin siis tosi liikunnallisena täällä. Mua rassaa se, että tää asia on semmoista kamppailua koko ajan... mä en jaksa olla aina ns. aloittamassa alusta jotain megakuntoilua tai laihdutuskuuria tms. Faktahan on, että en mä mitään aloittaiskaan, vaan pelkästään jatkaisin sitä hyvää työtä, minkä viime syksynä aloitin (kyllä, siitä on kohta vuosi - unbelievable!!! huoh!), mutta mun pään sisällä se on aina semmonen isompi ajatus. "Nyt mä rupeen liikkumaan 4 kertaa viikossa ja jätän pois hiilarit ja sokerit..." tiedättekö tän kuvion? Sitten viikon päästä ollaan suklaan ja pitsan äärellä miettimässä elämän synkkyyttä. 

Mä en vaan jaksa kun tää kuvio toistuu uudestaan ja uudestaan. Välillä menee hyvin, useita viikkojakin. Syön kohtuudella ja suht terveellisesti ja tietenkin olo on hyvä. Sitten joskus jää vähän niinkuin putki päälle ja syön sitä sun tätä, enkä liiku. Mä olen niin joko-tai-ihminen. Se on tosi ärsyttävää!!! Pahin yhtälö on juuri se, että jos syön enemmän roskaa, en vaivaudu liikkumaan, koska ajattelen että kaikki on mennyt niin reisille, joten ihan sama. Miten mä voisin muuttua? Tuntuu, etten voi ikinä muuttua, vaikka monet muut tuntuu pystyvän siihen. 

Kuulin erään aktiiviliikkujan suusta, että liikkumisen pitäisi olla samanlainen itsestäänselvyys kuin hampaiden pesu. Olen todellakin samaa mieltä ja niinhän mä haluaisinkin. Mutta miten?? Ei  mulla ole varaa palkata ketään persuksille potkijaa koko loppuelämäksi, joten kaiken pitää lähteä musta itsestäni. Mä tiedän, että terveellinen ruokavalio ja liikkuminen tuo hyvää oloa, koska olen kokenut sen. Tiedän myös sen, että herkut ja löhöily saa mut tuntemaan itseni 100 kiloiseksi ja laiskaksi, väsyneeksi ja masentuneeksi. Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, että onnistuisin tähän terveelliset elämäntavat- rumbaan helpommin, jos elämä olisi koko ajan tasaista. No kun se ei ikinä ole. Siispä mun pitäisi löytää eväät siihen, miten toimia spesiaalitilanteissa, kuten silloin kun on vieraita tai silloin kun reissataan. Ne on mun pahimmat kompastuskivet. Silloin annan itselleni liian lepsusti luvan herkutella ja olla liikkumatta ja monesti se jää päälle, niinkuin totesin jo aikaisemmin... mä niin toistan itseäni. Sori oikeesti. 

Sitten toinen puoli musta sanoo, että mitä sä ny ressaat. Sulla on kaksi pientä lasta, jotka vie kaiken ylimääräisen energian. Nauti tästä elämäntilanteesta äläkä pilaa sitä miettien, että sun pitäisi olla timmimpi, ahkerampi ja terveellisempi jajaja... anna armoa itsellesi. Sitten kun annan armoa itselleni isolla kauhalla, olo on tosi kurja... eikoo hankalaa?! Niin ja tää sama toinen puoli sanoo, että hyvinhän sä pärjäät - annoskoot on hyvät, et syö enää sokeripommijugurtteja, et syö herkkuja joka päivä, syöt kasviksia, salaattia ja marjoja joka päivä, et pelkää enää mennä salille ja olet pudottanut raskauskilot :) 

Huhhuh, nyt olo on vähintäänkin sekava: oonko mä onnistuja vai epäonnistuja?! Sitä jään pohdiskelemaan... Herääkö kellekkään mitään mietteitä, vinkkejä, jotain? :) olisi kiva kuulla ajatuksia tästä lopen kuluneesta aiheesta.

Suomeen tulo lähenee... i-h-a-n-a-a!!

R-U-O-K-A

Heippa taas!

Joskus kauan aikaa sitten sain toivomuksen, että kertoisin tarkemmin mitä ruokia me syödään. Silloinhan mulla oli menossa PT-jakso ja olin aika tarkka syömisistä. Tällä hetkellä joustan pikkasen enemmän, mutta pääpiirteissään meidän jääkaapista löytyy samoja aineksia kuin ennenkin. Joten aika pysyvä muutos tuo ruokavalioremontti näköjään oli, vaikka tässä välillä oli joku ihme mässäyskausi. Luin jostakin terveyslehdestä, mitä jääkaapin pitäisi sisältää ja ilokseni huomasin, että jee, meillähän on aika hyvin asiat. Ruisleipää ei täältä oikein saa ja se on kyllä tosi harmillista. Muuten täältä löytyy aika lailla samoja juttuja kuin Suomestakin, tosin ei niin vähärasvaisina. Maitohyllyiltäkin löytyy pääasiassa 2,5 ja 3,5% maitoa :). Eli vastaa varmaan punaista maitoa. Onneksi löysin rasvatonta maitoa, mutta sitä säilytetään huoneenlämmössä eli on vähän niinkuin hylamaitoa, mutta ei onneksi yhtään makeaa. Ihan OK:n makuista.

Terveellinen ruokavalio ei ihan kokonaisuudessaan ulotu lapsille asti, koska meidän esikoinen on todella nirso ja huono syömään. Tietenkin napostelut ja jälkiruuat olemme jättäneet pois arkipäiviltä. Joskus on tietty poikkeuspäiviä, kuten eilen se muffinssi. K:n syömiset tuottaa mulle älyttömästi päänvaivaa, koska hän on tosi hoikka poika ja saanut painostaan huomautuksia vauvasta asti. Nyt ollaan kyllä ihan normaalipainossa, tosin miinuskäyrillä, mutta hän ei ole missään painotarkkailussa. Kuitenkin sitä äitinä murehtii lapsen syömisestä, jos ei meinaa millään ruoka maistua. Parempaan suuntaan on silti menty, kun ylimääräiset herkut on jätetty pois. No, mutta hän voisi syödä pelkästään leipää, raejuustoa, banaania, makaroonia ja herkkuja. Jep, kaikki muu ruoka on oikeestaan pahaa tai  menee alas just ja just. Eli todella huippu fiilis laittaa monipuolista ruokaa. Pienempi poika sitten taas syö ihan mitä vaan, ihan milloin vaan :). Veljekset on kuin yö ja päivä tässä asiassa. 

Tuntuu vähän hassulta kirjoittaa ruoka-asioista, koska meidän syömiset ei ole mitenkään kauheen esimerkillisiä. Jääkaapin sisältö ei aina kerro sitä, mitä esim. juuri lapset syö. Mulla ei ole aikaa kokkailla mitään ihmeellisiä ruokia. Jos meillä olisi joku lastenviihdyttäjä/hoitaja, niin sitten pystyisin seistä hellan ääressä vähän pidempään. Toinen asia, mikä vaikuttaa meidän ruokiin on juuri tämä esikoisen nirsoilu. Olisi NIIN paljon kaikenlaisia ruokia, mitä haluaisin tehdä, mutta lasten mukaan on mentävä. Tietenkin joskus kun jaksan, teen meille eri ruokaa, kuin lapsille.

Tässä konkreettisia esimerkkejä meidän arkiruuista.

Aamupala:

Kaurapuuro marjoilla tai esim. banaanilla. Raejuustoa. Hedelmä
*
Kaksi leipää, paistettu kananmuna
*
Luonnonjugurttia, mysliä ja marjoja. Hedelmä

Meillä kulutetaan paljon maitoa ja mäkin juon sitä joka aterialla. Teetä juon noissa kerhoissa ja joskus jos on kylmä :) En juo kahvia tai mitään mehuja.

Lounas ja päivällinen:

Puoli lautasta salaattia tai vihanneksia lähes aina. Raejuustoa ja näkkäri.
Sen lisäksi tällaisia eri vaihtoehtoja:

Makaroonilaatikkoa, peruna-/bataattimuusia ja kanankoipia, kanan rintafileitä, uunilohta tai mureketta. Spagettia ja jauhelihakastiketta tai nakkeja. Erilaisia keittoja. Tonnikalapastaa... Oi, tortillat meinasi unohtua, vaikka ne on mun herkkua. Aika perus kotiruokia kuitenkin. Ei mitään erikoista. Olisi itse asiassa kiva saada teiltä vinkkejä ja uusia ideoita, ettei aina tekisi näitä samoja tylsiä ruokia. 

Meidän ruokailutottumukset on kyllä vähän muuttuneet. Me ei syödä niin paljoa nykyään. Just tänään puhuttiin miehen kanssa, ettei oikein enää tee mieli kahta lämmintä ateriaa päivässä. Tänäänkin meillä meni jotenkin rytmit myöhäiseksi ja meiltä jäi päivällinen väliin ja lapset söi puuroa ja me miehen kanssa kananmunavoileivät. Välipala syötiin joskus 4-5 aikaan. Ihan outoa. Lapsille maistuu yleensä huonosti se toinen ruoka, eikä munkaan tee oikein mieli mitään tuhtia enää illalla. Saa nähdä tuleeko meistä niin keskieurooppalaisia, että syödään lounaaksi vain sämpylä tai vastaava ja sitten dinner 18-18.30 aikaan. Ne ei taida syödä sitten enää iltapalaa tuon dinnerin jälkeen vaan lapset menee siitä suoraan iltapuuhille. Katsotaan, meidän rytmi on vissiin muuttumassa tähän suuntaan :). Tosin tää voi johtua myös siitä, etten kuntoile tällä hetkellä. Varmaan nälkä on kovempi, kun treenaa. Mietittiin just äsken, että mun tarttis vissiin liittyä sinne kuntosalille tai ainakin aloittaa lenkkeily... 

Välipala ja iltapala on pysynyt samana, kuin silloin PT-aikana (melkein). Elikkä rahkaa, smoothie tai jugurttia hedelmillä tai marjoilla... pelkkä hedelmä tai porkkana... tai joskus syön yhden leivän HILLOLLA.. hahaa, pommi pamahti sieltä! Nami kun se on hyvää. Mut tää ehkä kerran viikossa, ettei huolta... tai no jonkun mielestä on varmasti huolestuttavaa :). 

Olen tyytyväinen siihen, että meidän kaapeista löytyy nykyään monipuolisesti kaikkea. Se on suuri muutos edelliseen elämään. Löytyy salaattia, kasviksia, tuoreita marjoja, luonnon jugurttia, rahkaa, lihaa ja kanaa... pähkinöitä, hedelmiä, täysjyvätuotteita... Ruuanlaitossa käytän enää harvoin kermaa tai voita. En ole muuten pitkään aikaan tehnyt kiusausruokia, mutta voisihan niitä tehdä silloin tällöin, vaikka niihin tuleekin kermaa. Tietenkin me joskus syödään pitsaa, nakkeja, valkoista leipää ja makaroonia, mutta olen tyytyväinen, että pääpiirteissään syödään ihan ookoosti. En jaksa liikaa niuhottaa, kun isot linjat on kunnossa. Onneksi herkutkin pyritään pitämään viikonlopuissa ja olen päässyt irti siitä kaameesta sokerikierteestä, joka mulla oli tässä muuttotouhun aikana. Kompastuskivenä on monesti viikonlopun ruokailut, jos ollaan menossa jossakin. Silloin tulee syötyä roskaruokaa. Pitäisi aina valita se terveellisin vaihtoehto, kun syö ulkona. 

En tiedä oliko tästä nyt kellekään mitään iloa, mutta tulipahan nyt kerrottua. 

Ihanaa, huomenna on perjantai ja ajateltiin suunnata ehkä viikonloppuna Zürichin eläinpuistoon tai jonnekin kivaan paikkaan, kun on luvattu 24 astetta :). Täällä kyllä säät vaihtelee laidasta laitaan. Ilmeisesti aika tyypillistä näin keväällä. 

Kivaa viikonloppua kaikille!

Mörkö

Hepskukkuu!

Mun on ihan pakko avautua nyt tästä terveelliset elämäntavat - möröstä. Kyllä luit oikein, mörkö se on tällä hetkellä, valitettavasti! Jos sua kyllästyttää tää aihe yhtä paljon kun mua tällä hetkellä, niin suosittelen jättämään tän tekstin lukematta :)!!

Mä otin esiin pitkästä aikaa mun "elämäntaparemonttivihkon", helppo nimi vai mitä? No, sinne olin merkannut päivämäärän 13.11.2013 ja tekstin "Matka kohti unelmaa voi alkaa". Jep, silloin se matka tosiaan alkoi... PUOLI VUOTTA sitten... matkalla ollaan edelleen. Jeih! Okei, virkistetäänpä muistia. Silloin mulla oli tavoitteena painonpudotus, ruokavalion täysremontti ja liikunnan tuleminen säännölliseksi ja luonnolliseksi osaksi elämää. Silloin mä olin intoa täynnä ja todella päättäväinen, jotta pääsisin tavoitteisiini. Tsemppasin täysillä 3-4 kuukautta ja sain tuloksia aikaan. Fiilis oli aivan käsittämättömän hieno. Olin ylpeä itsestäni ja mulla oli tosi energinen ja hyvä olo. Kuinka ollakkaan, tämä meidän muutto sekasi kaiken (hyvä, kun voi syyttää muuttoa aina tilaisuuden tullen ;)). Tekosyy tai ei, mutta joka tapauksessa koin, että mulle tuli liikaa asioita yhdellä kertaa. 

Liikunta rupesi pikku hiljaa vähenemään ja ruokien kans ei voinut olla enää niin tarkka, kun elettiin niin epäsäännöllistä ja repivää aikaa ennen muuttoa. Sitten kun tultiin tänne, kesti aikansa ennen kuin pääsi kiinni normaaliin arkeen. 

Okei, no nyt jos mä mietin missä tilanteessa olen tällä hetkellä... Ei hyvä! Nyt tuntuu taas siltä, että pitäisi "aloittaa" jotain. Liikunta pitäisi saada taas säännölliseksi ja ruuat fiilata pikkasen tarkemmin. Mä rupesin pohtimaan, että mä oon oikeesti semmonen ihmistyyppi, jonka on vaikea pysyä pitkäjänteisesti jossakin asiassa. Todella rasittavaa. Mä innostun helposti uusista jutuista, kunnes innostus laskee kuin lehmän häntä. Tällä liikunta/terveelliset elämät- sektorilla mun elämässä ei ole pysyvyyttä. Tän on pakko jotenkin liittyä samaan asiaan kuin mun kiertolaisuusveri*. Haha, kyllä!

*sellaista verta, joka pistää jalan vipattamaan suuntaan jos toiseen. Matkustelee ja muuttaa. Elämä ei pysy samanlaisena kovin pitkään. Aina haaveilee jostakin ja tavoittelee jotakin. Inspiroituu ja välillä sitten taas ei. Levoton sielu :) 

Anyway. Sen verran mä tsemppasin tänään, että kirjoitin mun ETR-vihkoon tämän hetken tilanteen ja mitä asioita mun pitäisi muuttaa. Mä aion nyt skarpata jälleen kerran ja pienin askelin koittaa päästä liikkeelle. Nyt jos koskaan mun on ryhdistäydyttävä, koska tätä menoa olen kohta samassa tilanteessa kuin tosiaan puoli vuotta sitten. En ole uskaltanut edes mennä puntarille pitkään pitkään aikaan, voitteko kuvitella?! Elikkäs ei ole oikein voittajafiilis nyt. Varsinkin kun takaraivossa on semmonen ajatus, että miksi mä taas koittaisin tsempata itseäni, kun en kuitenkaan pysty elämään terveellisesti koko lopun elämääni. Toisaalta en halua myöskään tätä nykyistä olotilaa. Tiedättekö kun ei vaan jaksa aina tsempata. Olisi niin huippua kun tää tulisi luonnostaan, eikä puoliväkisin. Ihailen niitä ihmisiä, joilla on mielenlujuutta ja sitkeyttä. Niitä, jotka on pitkäjänteisiä ja säännöllisiä. 

Mä kuulen nyt mun siskon äänen (siis päässä): "Älä kato ressaa, sä otat tän liian vakavasti. Kyllä se siitä..." :) Mulla on tapana ehkä vähän dramatisoida asioita ja ottaa asioita liian raskaasti. Olen kuullut siitä miljoona kertaa. Minkäs teet?! ;) Jeps, mutta jos jotain positiivista tässä mietin, niin on mun tilanne silti paljon parempi nyt, kuin silloin syksyllä. Syön nykyään aika monipuolisesti ja annoskoot ja lautasmalli on kunnossa. Ongelmana on herkut ja roskaruoka ja lähinnä se, että osaisi tehdä tiukan paikan tullen oikeita ruokavalintoja!!! 

Katsoin muuten tässä yksi päivä meidän kylän kuntosalin mainosta ja mietin pitäisikö liittyä sinne. Se oli ihan siedettävän hintanen, mutta ryhmäliikuntaa oli aika vähän. We'll see. Jospa kesä menisi lenkkeillen ja kuulaillen. 

Inspiraatiota odotellessa ;)

Tasapainottelua

Aah, rauhallinen hetki päivässä :) molemmat pojat nukkuu samaan aikaan, harvinaista. Autoajelu, se jos joku rupee nukuttamaan. Onneksi molemmat poitsut saa siirrettyä autosta nukkuvina pisteeseen B, toinen rattaisiin ulos ja toinen sisälle milloin mihinkin pehmoiselle. Olisi varmaan muutakin järkevää tekemistä (pakkaaminen, siivoaminen, lepääminen, jumppaaminen) kuin näppäillä tietsikkaa, mut nääh, ei vaan kiinnosta! Tää on nyt mun omaa aikaa ja mä teen mitä huvittaa :)

Tuossa kuva banaaniletuista. Niitähän on moneen otteeseen suositeltu milloin missäkin yhteydessä ja pitihän niitä kokeilla. Pakko nyt sanoa suoraan, että ei uponnut mulle, vaikka kuinka herkulliselta annos näyttääkin. Joko tein ne päin jotakin tai sitten en vaan tykkää näistä terveellisistä korvaavista herkuista. Ne maistui jotenkin liikaa kananmunalle ja koostumus oli sitkeä. 

Mä taidan pysyttäytyä ihan normi letuissa. Ei niitä tule edes usein paistettua, joten silloin kun niitä jaksaa tehdä, niin tekee aitoja oikeita. Voihan tavalliseen lättytaikinaan lisätä vaikka banaania tai mustikoita tai mitä hyvänsä jos haluaa. Ei vehnäjauho tapa :) 

Hihii, kukaan ei kohta uskalla ehdottaa mulle mitään terveellisiä välipaloja. No ei, olen avoin kaikelle ja kokeilen uusia juttuja, mutta ei kaikesta voi tykätä. Smoothiet ja rahkat on mun juttu! 

No eipä tässä voi paljon kehuskella terveellisillä elämäntavoilla. Olen viime aikoina lipsunut enemmän kuin tarpeeksi. On välillä vähän morkkiskin. Toisaalta en jaksa nyt niuhottaa kun mulla on loistava tekosyy, tää muutto! Jos mä en pääse ruotuun Sveitsin muuttohässäkän jälkeen, niin ruvetkaa huomauttelemaan!! Oikeesti! En halua plösähtää! Mutta jos vertaa mua syksyyn ja tähän päivään, niin on siinä silti selvä ero. Kyllä mä pyrin edelleen pääsääntöisesti syömään terveellisesti ;) 

Nää ruuat on käytössä edelleen...

Oikeestaan mä yritän tällä hetkellä löytää tasapainoa kaiken keskellä. Mikä on mulle sopiva tapa elää, syödä ja liikkua. En ole mikään fitnesstypy, eikä musta koskaan tulekaan. Se ei ole mun tavoite. Haluan edelleen, että liikunta on osa elämää, mutta ei vaadi liikaa ponnisteluja. Olen huomannut sen, etten jaksa asettaa liikuntaa kuitenkaan etusijalle elämässä. Tärkeintä mulle on perhe, joka vaatii multa todella paljon aikaa ja energiaa tällä hetkellä. Varsinkin kun mies on viime aikoina ollut paljon työreissuissa. Arjen pyörittämiseen menee todella paljon energiaa. Kaikki pikkulasten äidit kyllä tietää mistä mä puhun. Mun "etu" on se, että olen kotona. Mutta siltikin ohjelmaa riittää ihan tarpeeksi, enkä jaksa koko ajan olla aikatauluttamassa elämääni. 

Tämmöisiä ajatuksia mulla on viime aikoina ollut. Onneksi mulla oli PT-jakso, muuten en olisi päässyt tavoitteeseen ja varmaan kamppailisin edelleen jaksaako vai eikö jaksa liikkua ja aloittaa laihdutuskuuria. Semmoista se elämä tuntuu olevan, että välillä huvittaa ja välillä ei. Tasapaino pitäisi löytää ja se varmasti löytyykin kun elämä tasoittuu. Vai tasoittuuko se koskaan? Eihän elämä ole ikinä tasaista ja samanlaista. Ainakaan meidän perheessä. No aika näyttää millaiseksi meidän elämä muodostuu Sveitsissä. Arki tulee sielläkin vastaan ja toivon todella, että pystyn liikkumaan suht koht säännöllisesti viikottain. Onneksi siellä ei ole saatavilla suomalaisia herkkuja joten jospa battle helpottuu asteen verran. Toki Sveitsi on tunnettu makoisista suklaista, argghh, mun kompastuskivi nummer två. Itse asiassa musta tuntuu, että olen selättänyt keksit (kompastuskivi nummer ett), JEIHH!! En ole pitkään aikaan ostanut keksejä eikä oikeen ole tehnyt mielikään. Ehkä mä en vaan uskalla enää mennä koko keksihyllylle, paitsi kyllä mä menen tänä viikonloppuna, ehkä... Discobits.. mmm.. kohta niitä ei saa piiiitkään aikaan. Kohtuus ennen kaikkea tässäkin, muista muista muista!! Mikä mua vaivaa? Help me! Mä menin johki keksimaailmaan. 

No niin, nyt lopetan :)

(Apua, viikon päästä tää kämppä on tyhjä!)

You Can Do It!

Heipparallaa! 

Ajattelin jakaa muutaman vinkin tai tsemppauksen niille, jotka pohtivat ja haaveilevat elämänmuutoksesta, mutta jostain syystä eivät ole vielä saaneet itseään niskasta kiinni.

Vähän taustaa tuoreille lukijoille. Eli olen tavallistakin tavallisempi ihminen, nainen, äiti, joka tykkää herkuista, ruuasta eikä erityisesti pitänyt ennen liikkumisesta. Sain syksyllä tarpeeksi omasta itsestäni, joku vaan napsahti päässä ja päätin, että elämäni pitää muuttua terveellisempään suuntaan. Aloitin blogin kirjoittamisen, koska ajattelin sen tuovan extraa mun päätökselle. Niin kävikin! Sitouduin tähän juttuun ja blogin kautta minulle löytyi Personal Trainer, Katariina Paajaste. Suosittelen muuten lämpimästi PT:n hankkimista näinkin isoon elämänmuutokseen, jos vain on mahdollista! Tai edes jotain mentoria tai kannustajaa. Ilman en olisi päässyt näin pitkälle. Se on fakta faktaarum.

Tänään olen 6 kg kevyempi ja 100 kiloa hyvinvoivampi :) haluan tsempata kaikkia tälle linjalle, koska terveys on todella tärkeä asia. Kun syö terveellisesti ja liikkuu, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meidän olemukseen!! 

Minulla on vielä matkaa edessä, kokeilin nimittäin hääpukuani, eikä vetoketju mene ihan vielä kiinni. Ei se mitään, kyllä se joku päivä menee! Iso muutos on kuitenkin tapahtunut, rasvan tilalle on tullut lihasta ja olo on upea! Motivaatiota antaa yhdet housut, joita pidin häämatkalla, ne ainakin mahtuu nyt päälle :)

5 vinkkiä:

* Mieti mikä on unelmasi, mene sitä kohti ja pidä se mielessä! 

* Aloita elämänmuutos pienin askelin. Aseta itsellesi välitavoitteita. Motivaatio kuolee aika äkkiä jos kurkottaa tähtiä taivaalta! :)

* Aseta itsellesi KONKREETTISIA tavoitteita

* Muutos vaatii sitkeää ja kovaa työtä, ota haaste vastaan! Tuloksia tulee varmasti!

* Tarkista ruokavaliosi, mitä muutoksia voisit tehdä terveellisempään suuntaan?! 

bonusvinkki:

* muista arkireippaus!! Kävele, pyöräile, touhuile - ole aktiivinen!

 YOU CAN DO IT!!

Nykyinen terveellisempi ruokavalioni

Ajattelin tänään kertoa hieman tarkemmin ja konkreettisesti millaiselta ruokavalioni näyttää nykyään.

Toivottavasti tästä joku saa jotain vinkkejä myös omaan ruokavalioonsa.

Kertaan vielä jos sivuille on eksynyt uusia lukijoita, että mulla on käynnissä kokonaisvaltainen elämänmuutosprojekti, tavoitteena on siis pysyvä muutos. Eli en noudata mitään dieettiä tai kuuria. Pyrin syömään monipuolisesti ja säännöllisesti ja ihan perinteisen lautasmallin mukaan. Eli 1/4 hiilareita (täysjyvä!), 1/4 lihaa tai kalaa, 2/4 salaattia ja kasviksia ja lisäksi syön yleensä raejuustoa, koska siitä saa proteiinia ja se täyttää mukavasti mahaa, ettei syö liikaa pääruokaa. Jokaisella lämpimällä aterialla syön myös yleensä ruisleivän tai näkkärin sekä lasin maitoa ja vettä.

 Joka päivä syön marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä. Vettä tulisi juoda reilu kannullinen päivässä (joskus unohtuu :))!

Tässä joitain esimerkkejä joka aterialle:

AAMUPALA

Puuron sekaan voi myös laittaa joskus marjojen ja raejuuston sijasta pilttisosetta ja rahkaa.

Tai 

Ruisleipä (kuitua väh. 11g/100g)

Kalkkunaleike/juustoviipale

Kurkkua, tomaattia

Kananmuna

Maitoa

LOUNAS

Kanapastaa

Salaattia

Raejuustoa

Ruisleipä/näkkäri

Maitoa

Tai esim. Perunamuusia

Uunilohta

Kasviksia

VÄLIPALA

Hedelmä ja hapankorppua voilla

Tai

Luonnonjugurttia/rahkaa ja marjoja tai hedelmiä

PÄIVÄLLINEN

Joku vähän kevyempi vaihtoehto kuten munakas, salaatti tai keitto

ILTAPALA

Mun ehdoton suosikki nykyään on smoothie tai rahkaa/luonnon jugraa marjoilla tai kuivatuilla hedelmillä tai mitä nyt keksii sekaan. 

Nykyään korvaan napostelun vimmassa herkut esim. Pähkinöillä tai kuivatuilla hedelmillä, mutta niitäkään ei saisi syödä kovinkaan paljoa, koska ne sisältää paljon kaloreita. Paljon on kyllä ruokatottumukset muuttuneet viimeisen parin kuukauden aikana. PT sanoi, että tällaisen muutoksen omaksuminen vie noin vuoden joten tämä muutos vaatii sitkeyttä ja kovaa työtä. Sama pätee liikuntaan, mutta se on kokonaan oma lukunsa.

Tämmöistä tällä kertaa :)

Ihanaa, huomenna on vielä "vapaapäivä", hoitovapaallahan tässä ollaan, mutta mies on kotona huomenna joten siinä mielessä vapaampi päivä :)

5 ateriaa päivässä

Pakko päivittää pieni juttu, kun 3v poika kysyi eilen iltapalapöydässä: "äiti, miks aina pitää syödä?"

Vastasin sitten ohimennen, että pitää syödä 5 kertaa päivässä ja luettelin eri ruuat ja lisäsin jotain, että sitten jaksaa ja kasvaa isoksi pojaksi.

Sitten poitsu tokaisi vielä: "miks niin paljon pitää?"

Tästä mieleeni muistui taas meidän eka ruokatapaaminen PT:n kanssa. Eli paluu alkujuurille: syö säännöllisesti n. 3 tunnin välein. Olenko päässyt tähän tavoitteeseen?! Mielestäni melko hyvin. Muistan kyllä yhden päivän, että ruokaväli kasvoi jopa 5 tuntiin. Se oli muuten se päivä, kun juoksin etsimässä juhlapukua linnan juhliin :) Ennen ruokavalion muutosta, kun söin hirveesti hiilarihöttöä, enkä lainkaan kuitua, mulla oli melkeen koko ajan nälkä. Ihmettelin, että mikä mättää kun syön tosi usein ja silti on nälkä. Söin vaan niin vääriä juttuja. Nyt huomaan, että nälkä pysyy aisoissa, kun syö oikein ja säännöllisesti.

 Petrattavaa toki on vielä ainakin siinä, että pitäisi muistaa aina ottaa joku terveellinen välipala mukaan kun lähtee jonnekin kaupungille juoksemaan. Tänään keskityin nimenomaan tähän asiaan ja pakkasin laukkuun banaanin, riisikakkuja ja pullon vettä. Sekin pitäisi aina muistaa, että olisi vettä mukana.

(Tauko kirjoittamisessa... About 9h :))

Tuli pieni katkos ja vasta nyt illalla pääsen rauhassa jatkamaan tätä juttua. Tuli vähän kiire tossa päivällä kun piti viedä poika kerhoon ja sillä välin sitten kävin apteekissa ja ostoskeskuksessa. Lääkäri soitti aamulla ja määräsi antibioottikuurin, vihdoinkin! Elikkä tod näk ensi viikolla olen 100% terve ja täydessä terässä, kun olen tuon viikon kuurin vetäissyt (en kestä jos en tervehdy!!). No, kävin sitten myös yhdessä kahvilassa... Eväät jäi laukun pohjalle. Perus meikäläistä :) otin kinkkusämpylän ja vettä tosin, mutta kuitenki. 

Viikko lähti kuitenkin hyvin käyntiin, nyt on lääkkeet kourassa ja kävin kävelylenkillä tässä illalla. Ihan jees olo. Kyllä se taas tästä lähtee.

Tsemppiä kaikkien alkuviikkoon! 

Kaikenlaista pienestä mielestä

Huominen kahvakuulatreeni nyt sitten oli pakko perua. En ole vielä täydessä terässä, harmi :(. Todettiin yhdessä PT:n kanssa, ettei kannata ruveta rehkimään liian aikaisin, ettei tuu takapakkia. Toisaalta mä mietin, että tavallaan tää mun flunssa oli hyvä juttu, koska nyt olen saanut keskittyä pelkästään uudistuneeseen ruokavalioon, eikä ole tullut liikaa asioita kerralla.

Suunnitelma tästä eteenpäin nyt on se, että noudatan tietenkin ruokavaliota ja rupeen liikkumaan viikko-ohjelman mukaan heti kun olen terve. Me keskitytään syviin lihaksiin ja lähdetään tavallaan sisältäpäin rakentamaan tätä juttua :) arkireippaus tietenkin mukana koko ajan. Jännityksellä odotan millanen viikko-ohjelma kilahtaa sähköpostiin huomenna.

Kuvassa on eilinen päivällinen. Bataattia, lihapullia ja vihersalaatti, jossa on avokadoa ja persimonia.

(Huono kuva) Tässä sitten välipala. Hyvää esim. teen kanssa.

Mä oon muuten huomannu elämänmuutosprojektin, ja varsinkin PT:n mukaan tulon jälkeen tiettyjä asioita suhtautumisesta ruokaan ja herkkuihin. Mun ruokailutottumukset on oikeesti aika iso juttu ja juurtunu tosi syvälle. PT sanoikin, että mun ruokavalion muutosta vois verrata tupakan polton lopettamiseen. Ja miten psyykkistä se onkaan. Mä ainakin syön monesti jonkun tilanteen, tunteen tai tottumuksen vuoksi. Ainakin selkee on se, kun sukulaiset tulee käymään tai menen vanhempien luokse. Silloin tulee heti sellanen herkuttelufiilis. Ehkä sen yhdistää lomaan, rakkaiden kanssa yhdessä oloon, hyvään fiilikseen. Yksinkertaisesti myös siihen, että me kaikki tykätään ruuasta :) eilen oli sisko käymässä ja mun rupes tekemään mieli hirveesti jotain naposteltavaa. Syötiin sitten pähkinäsekoitusta, jota muuten saa syödä vain kourallisen. Pähkinöissä on paljon kaloreita, vaikka hyviä rasvoja sisältääkin. Tajusin sitten, että pelkästään siskon läsnäolo saa mussa heräämään herkuttelijan. Olen kertonut tästä aiemminkin, mutta tuli vaan mieleen.

Puhuimme myös siitä, että jos olen menossa johonkin juhliin tai vastaavaan, missä on tarjolla paljon herkkuja, mun olisi hyvä päättää etukäteen kuinka paljon aion syödä. Esim. Aion ottaa yhden kakkupalan ja yhden pullan. Ettei tarvitse siinä tilanteessa arpoa tunteiden vallassa mitä kaikkea söisi. Tää voi kuulostaa aika naurettavalta, mutta oikeesti mulla ei ole luonnostaan hyvää itsehillintää tämmösissä jutuissa. Yleensä voin syödä herkkuja niin kauan, että tulee huono olo :D no tähän aiheeseen liittyy paljon asioita, joita varmasti tulen jakamaan lisää myöhemmin. Nyt vaikenen, mutta vain hetkeksi :)

Kallis kauppareissu

Kävin tänään Prismassa isoilla ostoksilla ekan kerran PT:n ravintovalmennuksen jälkeen. Aikamoinen muutos entiseen. Oikeestaan kaikki hiilarihöttö jäi hyllyille. Täysjyvää ja rukiista tilalle :). PT vinkkasi tuon valion mehukeiton, joka on maustettu Stevialla, pitääpä kokeilla. Ostin ensimmäistä kertaa myös kookosjauhoja. Aion leipoa niistä kakun tai sen tapaisen pojan 3v. synttäreille, niin jospa iteki sais maistaa palan ;). Paljon ostin tietty kasviksia ja hedelmiä. Kuvitelkaa, kauppaostokset maksoi 170€!!! Terveellinen ruoka maksaa! No tohon summaan sisältyy alla oleva blenderi ja iso vaippapaketti ja muuta pientä taloustavaraa, mut silti! 

Tällä saan tehtyä mm. smoothieta. Testattiin heti, mut en saanu hyviä kuvia soosista. No, jokainen on varmasti maistanu joskus sellaista, joten kuvitelkaa mielessänne ihanan punainen raikas smoothie juotuna kauniista lasista :) laitoin siihen maustamatonta luonnonjugurttia, maitoa, mustaviinimarjoja, banaania, omenasosetta ja kauraleseitä. Tuli aikasta hyvää! Se oli mun iltadrinksu. Ehkä aamullaki teen jonkun sekotuksen. 

Vettä, vettä vettä!! Juodaan vettä! :) tämä on joka päivä pöydällä muistuttamassa mua siitä, että JUO VETTÄ! Siis tarkoitus on tyhjentää se päivän aikana ja lisätä uutta aamulla... Helppoa, mutta joskus niin vaikeeta ;) näyttääpäs tuo liikaa kukkavaasilta, mutta kaadin sen pitäisi olla (Ikeasta varmaan 1,50€).

Ah, my favorites! Pakko oli ottaa kuva kaupassa. Haikeana jätin ne hyllylle. Oikeesti maistakaa, niin hyviä. Nää on ne mistä joskus kirjoittelin :) Senkin S, kun joskus tarjosit näitä ja rakastuin ensi puraisulla!

Btw, kahvakuulatreeni siirretty perjantaille, pliide, olisinpa terve!