Joulujuttuja lisää

Joulu on vietetty ja meidän perhe vietti tämän joulun tosiaan ihan omalla porukalla ensimmäistä kertaa. Aikaisempina vuosina olemme olleet aina joko omien vanhempieni luona tai anoppilassa, tai yleensä vielä singahdettu kumpaankin paikkaan joulun aikana eri puolille Suomea. Tämä joulu oli erilainen, mutta ihan kivalla tavalla. Vietimme oikein rauhallista ja levollista aikaa, mikä tuli tarpeen, koska olimme tosiaan vähän kipeitä ja ollaan edelleenkin yskän kourissa, mutta toimintakunnossa. Keitin riisipuuron aamulla ja käveltiin kauppaan viime hetken ruokaostoksille. Sitten vietiin joulukukka sille brittipariskunnalle, joka asuu täällä kylässä. Istuttiin siellä hetki teekupin ääressä ja tultiin kotiin. Syötiin jotain pientä ja levättiin hetki. Sitten rupesin valmistelemaan jouluateriaa. Syötiin ja jaettiin lahjat. K halusi toimia joulupukkina :). Hän odotti tätä tärkeää tehtävää koko päivän ja tietenkin niitä lahjoja. Me halutaan pitää joululahjat aika minimissä, koska halutaan, että lapset olisivat kiitollisia vähään. Itse ostettiin lapsille vain isot kindermunat ja pienet lentokoneet. Tietenkin lahjoja tuli enemmän kuin tarpeeksi, koska he saivat sukulaisilta ja muilta lahjoja. Kiittämättömyys on mun mielestä yksi tämän ajan vitsauksista ja tietenkin itsekin sorrun siihen. Pitäisi aina muistaa, että meillä on yllin kyllin. Tilastollisesti katsottuna suomalaiset kuuluvat pieneen prosenttiin maailman rikkaimpia ihmisiä... jos muistan oikein niin karkeasti sanottuna 95% maailman ihmisistä on siispä köyhempiä kuin me. Aika hurjaa!! No tämä on kokonainen aihe erikseen ja tästä tulisi paljon tekstiä.

Tässä on muutamia kuvia joulukodistamme. Tulen vähän jälkijunassa näissä kuvausasioissa ja nyt vasta jaksoin kikkailla ja muokkailla kuvia. Tässä on nyt oikein sillisalaatti, kun kokeilin montaa eri juttua :).

Tältä näytti meidän jouluateria. Aika suomalaismainen saatiin aikaiseksi. Ostin silloin aikaisemmin suomalaisilta joulumessuilta piirakoita ja porkkanalaatikkoa, jotka kyllä kruunasivat aterian. Kinkun virkaa toimitti tänä vuonna erilaiset valmiit kinkkuviipaleet. Meidän joulupöytään on aina kuuluneet lihapullat ja ne pyöräytin aattona. Pääsin todella helpolla tänä(kin) jouluna :).

Tänne on nyt vihdoinkin tullut lunta :) Ja todella paljon heti kerralla. Käytiin eilen ajelemassa ja tsekkaamassa yksi lasten laskettelumäki. Mennään tänään sinne pulkkien kanssa. Meidän 4veellä on myös laskettelusukset joten tänä talvena olisi tarkoitus testata niitäkin. Täällä aloitetaan laskettelu jo todella pienestä. Itse olen oppinut muistaakseni 6-vuotiaana laskettelemaan ja olen nuoruudessani harrastanut sitä, mutta niistä ajoista on mooonta vuotta. On kai se jossain lihasmuistissa kuitenkin.

Me käytiin panoramareitillä ja kuten kuvasta näkyy, niin eipä paljon mitään näkynyt :) Oltiin pilvirajan yläpuolella ja ajettiin kapeaa tietä, mistä ei mahtunut kaksi autoa vierekkäin. Täytyy sanoa, että mua vähän jännitti ja onneksi käännyttiin takaisin, ennen kuin kerkes pelottaa TOSI paljon :D. Takapenkiltä kuului vaan "Isä, me taidetaan olla pulassa" ja "Hujjastele hujjastele!!!" Taisi K hakea jännitystä tarkoituksella... äiti ei niinkään pitänyt tästä hurjastelureitistä!!

Saa nähdä mitä täällä tapahtuu uutena vuotena. Me ei olla suunniteltu mitään erikoista. Jotain halutaan tehdä nyt kun mies on lomalla. Ensi viikolla ehkä lähdetään jonnekin yhdeksi tai kahdeksi yöksi, ehkä Saksan puolelle. Haluttaisiin käydä esim Frankfurtissa tai Münchenissa. Mieheni haluaisi käydä jossakin megaisossa musiikkiliikkeessä ja mietittiin jotain kylpyläjuttua kenties. Se olisi kivaa tekemistä lapsille. Muuten... tuli mieleen, kun kuvittelen itseni uikkarit päällä.. ööö, ahdistus!! No joo, tuumasta toimeen, tästä päivästä alkaa kevyempi ruokavalio.. joulusuklaat on syöty ja olo on sen verran paksu taas, että töitä pitää tehdä, että pääsen samaan kuntoon kuin vuosi sitten!! Huoh... olen oppinut itsestäni tosi paljon tämän vuoden aikana ja nyt katsotaan mistä tämä nainen on tehty. Mulla on jonkin sortin tavoitteet huhtikuulle asti. Mun täytyy vähän vielä konkretisoida niitä itselleni, että pysyn valitsemallani tiellä ;). No en huutele tästä enempää... tulokset puhukoon puolestaan... sitten joskus. Pitää olla maltillinen, tuloksia ei tietenkään tule viikossa eikä kuukaudessa. Siksi se huhtikuu on aika jees... tai ehkä välitavoite helmikuu... no jaa. Vi ska se. Joudutte ehkä lukemaan enemmän tästä aiheesta tulevina kuukausina :D. 

Moikkis!!

Tavoitteiden tsekkaus ja uudet tilalle

Sunnuntai-iltaa! :)

Ajattelin palata vähän ajassa taaksepäin ja verestää muistia. Mitkä olivatkaan tavoitteeni projektin alussa ja kuinka olen ne saavuttanut?! Ihan vaan siitä syystä, että PT-jakson päätyttyä mulla on aivot lyönyt tyhjää ja selvästikin ottanut etäisyyttä ajatukseen laihdutus ja tsemppaaminen. Olen lipsunut syömisissä jonkun verran (hmm) ja liikkumiset ei ole ollut täysin samalla tasolla kuin PT-jaksolla. Olen todella joutunut miettimään, kuinka tästä eteenpäin. En todellakaan halua heittää hukkaan kuluneiden kuukausien työtä, mutta näköjään mulla on niin syvään pinttyneet epäterveelliset elämäntavat, jotka eivät tosta vaan katoa. Mun on siis pakko tehdä itselleni jatkotavoitteita. Muuten tämä homma voi karata lapasesta pahemman kerran ja pikku hiljaa kilot ja elämäntavat palaa takaisin = pahin skenaario! 

Elikkäs, syksyllä mun tavoitteet oli nämä:

1. Aion mahtua hääpukuuni - checked, vaikka ei mahdukaan ihan toivotulla tavalla :)

2. Jätän ruokavaliosta pois vaaleat leivät ja tilalle kuitupitoiset. Pyrin muutenkin käyttämään täysjyvätuotteita. - checked! PT-jakson jälkeen olen syönyt muutaman vaalean leivän ja vieläpä hilloa päällä, nami! Oi niitä vanhoja hyviä... eikun siis huonoja aikoja ;)

3. Syön joka päivä kasviksia, ainakin yhden hedelmän ja vähän marjoja. - Checked!

4. Olen arkireipas joka päivä (30 min). Tätä täytyy vähän tarkentaa PT:ltä mikä lasketaan arkireippaudeksi. - ei aivan toteudu. Lasten kanssa toki tulee puuhasteltua, mutta en laskisi sitä ihan täysin arkireippaudeksi. Tästä en silti ota ressiä.

5. Pyöräilen tai kävelen jumppaan. - Aluksi toteutui. Pakkaset kun tuli kuvioihin niin tämä tyttö lopetti pyöräilemisen salille. Enkä sen koommin ole kaivanut pyörää esille varastosta, harmi! 

6. Syön herkkuja ainoastaan kerran viikossa (pääasiassa viikonloppuna) - nykyään ei toteudu! Erittäin vaikea toteuttaa!!!!!!!! 

Jatkotavoitteet: 

1. Syön herkkuja max kaksi kertaa viikossa KOHTUUDELLA! Päätän etukäteen mitä ja miten paljon aion syödä, jotta pysyn kohtuudessa!

2. Liikun 4 kertaa viikossa (60 min), tavalla tai toisella :)

3. Jatkan nykyisen ruokavalion noudattamista. Eli lautasmalli, täysjyvä jne.

4. Juon vettä vähintään 1-1,5 litraa päivässä! Tämä meinaa nimittäin edelleenkin unohtua.

En aio laittaa itselleni liikaa tavoitteita, muuten homma rupeaa maistumaan puulta ja luovutan koko p*s*an. Mulla ei ole tavoitteena enää laihduttaminen, koska olen kyllästynyt koko aiheeseen! Kiinteytyminen on avainsana :)!! Ilon kautta mennään ja haluan pitää liikunnan elämässä ja pääsääntöisesti elää terveellisesti. Poikkeuspäiviä tulee joka tapauksessa. That's real life!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, hyvää alkavaa viikkoa! :)

Hääpuku menee päälle!!! Mutta...

Se ei vaan istu samalla tavalla kuin vajaa 5 vuotta sitten, 2 lapsen jälkeen, imppausrintojen jälkeen :) näin se nyt vaan on! Vetoketju silti menee nipin napin kiinni ja se on turnausvoitto!

Kuvaa en tänne laita, ymmärrätte varmaan yskän, mutta halusin vaan jakaa tämän ihmeellisen asian, kerta olen vannottanut, että mahtuisin vielä pukuuni joku päivä. Nyt pitsiunelma paketoidaan johki varaston pohjalle. Se ei pääse Sveitsiin mukaan. Sen säilyttäminen on kyllä aikamoinen riesa, mutta kun välttämättä halusin silloin puvun omaksi, romantikko mikä romantikko!

Case is closed! :)

You Can Do It!

Heipparallaa! 

Ajattelin jakaa muutaman vinkin tai tsemppauksen niille, jotka pohtivat ja haaveilevat elämänmuutoksesta, mutta jostain syystä eivät ole vielä saaneet itseään niskasta kiinni.

Vähän taustaa tuoreille lukijoille. Eli olen tavallistakin tavallisempi ihminen, nainen, äiti, joka tykkää herkuista, ruuasta eikä erityisesti pitänyt ennen liikkumisesta. Sain syksyllä tarpeeksi omasta itsestäni, joku vaan napsahti päässä ja päätin, että elämäni pitää muuttua terveellisempään suuntaan. Aloitin blogin kirjoittamisen, koska ajattelin sen tuovan extraa mun päätökselle. Niin kävikin! Sitouduin tähän juttuun ja blogin kautta minulle löytyi Personal Trainer, Katariina Paajaste. Suosittelen muuten lämpimästi PT:n hankkimista näinkin isoon elämänmuutokseen, jos vain on mahdollista! Tai edes jotain mentoria tai kannustajaa. Ilman en olisi päässyt näin pitkälle. Se on fakta faktaarum.

Tänään olen 6 kg kevyempi ja 100 kiloa hyvinvoivampi :) haluan tsempata kaikkia tälle linjalle, koska terveys on todella tärkeä asia. Kun syö terveellisesti ja liikkuu, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti meidän olemukseen!! 

Minulla on vielä matkaa edessä, kokeilin nimittäin hääpukuani, eikä vetoketju mene ihan vielä kiinni. Ei se mitään, kyllä se joku päivä menee! Iso muutos on kuitenkin tapahtunut, rasvan tilalle on tullut lihasta ja olo on upea! Motivaatiota antaa yhdet housut, joita pidin häämatkalla, ne ainakin mahtuu nyt päälle :)

5 vinkkiä:

* Mieti mikä on unelmasi, mene sitä kohti ja pidä se mielessä! 

* Aloita elämänmuutos pienin askelin. Aseta itsellesi välitavoitteita. Motivaatio kuolee aika äkkiä jos kurkottaa tähtiä taivaalta! :)

* Aseta itsellesi KONKREETTISIA tavoitteita

* Muutos vaatii sitkeää ja kovaa työtä, ota haaste vastaan! Tuloksia tulee varmasti!

* Tarkista ruokavaliosi, mitä muutoksia voisit tehdä terveellisempään suuntaan?! 

bonusvinkki:

* muista arkireippaus!! Kävele, pyöräile, touhuile - ole aktiivinen!

 YOU CAN DO IT!!

Herkkumonsterin kompastuskohdat

Olen huomannut tässä elämänmuutosprojektin aikana muutamia selkeitä kompastuskohtia, jolloin sorrun herkkuihin tai huomaan kamppailevani mielen sopukoissa, jotta pystyisin pitää herkuttelun kohtuudessa, minimissä tai parhaimmillaan (harvoin) nollassa ;) 

Kaikki sujuu hyvin niin kauan kun elämä on tasaista ja rauhallista (ei koskaan), kaapissa on terveellistä ruokaa ja ollaan kotona eikä reissata.

Tässä hieman listaa missä mun homma voi mennä reisille:

- erilaiset juhlat, jossa pöydät notkuu makeaa mielin määrin 

Riski: vetää herkkuöverit, koska maun vuoksi haluaa maistaa kaikkea mahdollista, yksi pala tai kaksi ei riitä!

- syöminen toisten miellyttämiseksi

Riski: "pakko nyt ottaa, kun mua varten on laitettu, ettei toinen loukkaannu"

- kyläily (liittyy myös edelliseen)
Riski: vaikea kieltäytyä herkuista, jos niitä on tarjolla

- Reissaaminen 
Riski: terveellisiä eväitä ei aina jaksa ottaa mukaan, autossa on tylsää ilman naposteltavaa, huoltoasemien terveellinen valikoima surkea, tekosyy syödä roskaa reissaamisen verukkeella

- Jos antaa pikkusormen, se (herkkumonsteri) vie koko käden
Riski: ajatusmaailmassa naksahtaa...jos kerran söin herkkuja, sama vetää täysillä ja tulee hällä väliä olo, jolloin överit on taattu ja "putki" saattaa jäädä päälle

- suunnitelmallisuuden puuttuminen 
 Riski: säännöllinen ruokarytmi kärsii. Turhat napostelut tai epäterveelliset ruuat astuu kuvioihin jos ruokaa ei ole valmistettu tarpeeksi ajoissa ja nälkä yllättää.


*****


Yhteenvetona: mulla on huono itsehillintä, vaikea kieltäytyä herkuista, helppo yllyttää ja houkutella. Vaikea pysyä kohtuudessa. Vaikea tehdä järkeviä ruokavalintoja jos houkutuksia tarjolla. 


TSEMPPAUS:

Pidä unelma mielessä! Pidä tavoitteet kirkkaana mielessä ja konkreettisena! 
Arvosta itseäsi ja unelmaasi, pidä kiinni omasta jutustasi! :)


Pistäkää rohkeasti kommenttia jos tunnistatte itseänne joistakin näistä kohdista tai muuten vaan heräsi ajatuksia :)

Rentoa ja tunnelmallista viikonloppua!

Linnan juhlat lähestyy

Miksköhän mulla jää kaikki aina viime tippaan?! Olen tänään juossut taas vaihteeksi kaupungilla etsimässä yhtä sun toista linnan juhliin. Yksi tehtävä piti delegoida appiukollekin :) nimittäin 3 veen mustan rusetin etsintä on ollut yllättävän hankalaa. No, se hoituu huomenna (hope) kun pappa hakee poitsulle Haloselta rusetin. Nyt pinnalla on tosiaan nämä juhlat ihan jo varmaan kyllästymiseen asti, sori. Ei paljon treenijuttuja tule, kun mulla on päällä antibioottikuuri, joka kestää tämän viikon. Ensi viikolla on tarkoitus treffata PT:n kanssa kaksi kertaa, eli peukut taas pystyyn että olisin hundra procent terve. Meidän tapaamisia on nyt jemmattu ihan urakalla, kun en ole pystynyt treenaamaan. Tarkoitus on aloittaa tositoimet tiivistetysti ja tehokkaasti heti kun pystyn! Joten PT-juttua luvassa varmasti pikapuoliin. 

Kuva

Ruokavalion tilanne on aika jees. Paitsi pakko myöntää, että tällä viikolla ote on lipsunut. Liekö tämä kun olen hypännyt asioilla ja kahvilat on kutsunut aina mietintätauoilla ;) tosin makeaa en ole ottanut muuta kuin kotona, pikkusen... Torttu, kuivakakkua, piparia... En kaikkia samana päivänä, mutta kummiskin. Tavoitehan oli syödä herkkuja vaan viikonloppuna, yhtenä päivänä... Ei aivan täsmää nyt. Tää jouluaika on paha kun houkutuksia on tosi paljon ja oli nuo pojan synttärit, joista jäi herkkuja. Isä ja sisko oli käymässä eilen ja olivat yötä joten taas tämä yhtälö sai aikaan sen, että pakkasesta sulatettiin sitä sun tätä. Ihan käsittämätöntä. Tähän on keksittävä joku ratkaisu. Pakkohan mulla on olla joku roti, vaikka muut söisivätkin mun seurassa. Mä huomaan myös, että takaraivossa on ajatus, että ensi viikolla skarppaan ja tän viikon otan löysemmin, kun vietän tätä lepoviikkoa. Mulla näköjään ote lipsuu niin helposti jos vähääkään ottaa sokeripitoista ja jos pikkusenkaan löysäilee mielessänsä. Kohtuus on kuitenkin pysynyt, ja on kai sekin tässä yksi tavoite pitkällä aikatähtäimellä.

No mutta takaisin aiheeseen linnan juhlat, oon niin täpinöissä ja samalla stressaantunut. Ei ole vielä laukkua, käsikorua eikä huivia/shaalia. Tarkoitus oli lainata siskolta yksiä koruja, mutta nääh. Ei sopinut, kun tänään mallasin mekon kanssa. Sitten sisko yhtäkkiä äkkäsi, että se oli ostanut mulle joululahjaksi yhdet korvikset. Sain ne nyt sitten etukäteen ja laitan ne juhliin :). Kiitos!! Siihen pitäisi matchata vielä käsikoru.

Huominen on enää aikaa juosta puuttuvia palasia. Itsenäisyyspäivänä lähdemme ajelemaan kohti etelää. Lisää hössötystä varmaan vielä huomenna jos ehdin päivittää. 

Nyt nukkumaan :)

Aion mahtua hääpukuuni!

Muutama päivä on mennyt vähän hiljaiselona. Järjesteltiin esikoisen synttäreitä, joita ei sitten pidettykään :( pienempi poikamme on nyt korvatulehduksen kourissa. Ei tervettä päivää tässä perheessä. Onneksi 3vee ei pahemmin ymmärrä vielä synttärihömpötysten päälle. Hän on onnellinen kun saa juhlia oman perheensä kanssa. Siskoni leipoi ihanan suklaakakun, jonka sitten söimme keskenämme (siis sisko mukana) ja tuntui sekin mukavalta. Koristeltiin vähän joulua ja vietettiin rauhallinen kotipäivä. Kaverit saavat sitten pirskeet ensi viikolla jos ollaan terveitä. Sitten kaivetaan esiin autoservetit, - lautaset ja - ilmapallot. 

PT:n kanssa vaihdettiin eilen muutama sähköposti. Hän laittoi mulle motivaatiovinkkejä ja ohjeita tulevaa varten. Treenikalenteri tuli myös, mutta siitä myöhemmin kun pystyn taas liikkumaan. Yksi tehtävä mulle oli, että pitäisi laittaa ylös konkreettisia tavoitteita. 

Tässä tavoitteita:

1. Aion mahtua hääpukuuni :) 

Vietimme häitämme 4 vuotta sitten. Ajatella, että neljään vuoteen mahtuu aika paljon kiloja, toki kaksi pienokaistakin. Rakastan vieläkin hääpukuani, ihana merenneitomallinen pitsiunelma. Muistan, että tuolloin olin aika tyytyväinen painooni, vaikka kyllä mä taisin silloinkin haluta pudottaa muutaman kilon. Perus nainen! 

 

2. Jätän ruokavaliosta pois vaaleat leivät ja tilalle kuitupitoiset. Pyrin muutenkin käyttämään täysjyvätuotteita.

3. Syön joka päivä kasviksia, ainakin yhden hedelmän ja vähän marjoja.

4. Olen arkireipas joka päivä (30 min). Tätä täytyy vähän tarkentaa PT:ltä mikä lasketaan arkireippaudeksi.

5. Pyöräilen tai kävelen jumppaan

6. Syön herkkuja ainoastaan kerran viikossa (pääasiassa viikonloppuna)

No niin. Nyt ne on siinä silmien edessä. Lisää voi tulla myöhemmin. Näin on paljon helpompi kohdistaa energiansa ja motivaationsa kun on selkeät tavoitteet. Näitä kohti mennään!

***

Olisi kiva kuulla jos teillä muillakin on jotain konkreettisia tavoitteita elämässä :) Kertokaahan! 

Kolmen kopla

Selailin iltalehden sivuja ja siellä oli kirjoitus, "Laihtumisen 9 pahinta estettä" ja toi ysikohta sai mut taas muistamaan tän homman ytimen, mitä toitotan aika usein.

"9. Joudut muuttamaan koko elämäntapasi

Jos painoa halutaan pudottaa pysyvästi, ei pelkkä kuuri riitä. Et voi palata vanhoihin elämäntapoihisi, kun olet saavuttanut tavoitepainosi. Sen jälkeenkin on seurattava ruokavaliotaan, tehtävä järkeviä ruokavalintoja ja liikuttava säännöllisesti."

Toi kiteyttää mun tavoitteen täydellisesti. Haaste vaan tässä on kyllä oikeestaan noi kaikki kolme seikkaa :) pystynkö mä noihin kaikkiin läpi mun elämän?! Vaikuttaa kyllä vaikeelta, koska 1. Mä oon tuurisyöppö 2. En tee todellakaan järkeviä ruokavalintoja 3. En ole koskaan elämässäni liikkunut säännöllisesti kovin pitkää jaksoa putkeen. Huh! Apua! Mä uskon, että mä pystyn tsemppaamaan jonkun tietyn jakson, sanotaanko ensi kesään... Mitäs sitten?! Voiko tästä tulla oikeesti pysyvä kolmen kopla mun elämään? Sitä mä haluan, mutta tuntien mun luonteen, en välttis löis vetoa montaa sataa itteni puolesta :) No, jospa nyt en heittäisi kirvestä kaivoon, vaan uskoisin enemmän itseeni ja mun PT:iin, joka toivon mukaan saa mussa muutosta aikaan. Musta itsestähän kaikki toki lähtee ja mä teen päätökset koskien omaa elämääni, mutta jospa PT olis mun autossa se kutosvaihe :) we'll see! 

Lisäänpä tänne loppuun viikkokatsauksen, joka meinas totaalisesti unohtua: alkujuurilta lähtien painoa on pudonnut nyt 1,6kg. Puntari on toki vaihtunut joten toi ei oo täysin luotettava. Mutta jos keskitytään uuden puntarin aikakauteen niin sit -1,2kg 9 päivässä. Ei hirveitä määriä, mutta se on ok. Maltilla mennään. Liikuntasuoritus jäi taas vaan yhteen jumppaan :( 

Rehellinen tavoite...

On saada raskauskilot karistettua ja toivottavasti pari extrakiloa kaupan päälle, eli summa summaarum, 5-7 kg, hih ;) ja pitää liikunta mukana elämässä. Lähinnä tarkoittaa lenkkeilyä ja jumpissa käyntiä. Tykkään tosi paljon tanssitunneista, zumbaa ja sellasta lattarimeininkiä, sellasille on motivaatiota mennä.

Tästä se lähtee!

Tarkoitus olisi kirjoittaa siitä, kuinka tämä mama ottaa itseään niskasta kiinni ja vähentää herkkuja, pullamössöhöttöä ruokavaliosta ja lisää liikuntaa. Kotiäitinä tulee helposti naposteltua kaikenlaista päivän aikana ja varsinkín illalla, kun lapset on saatu nukkumaan. Herkuttelu, varsinkin keksit, on mun heikkous. Hyi olkoon, nyt siihen tulee loppu! Yritän kuitenkin ilon kautta lähestyä tätä remonttia ja välttää ajatusta laihduttamisesta. Keskityn siis elämäntapamuutokseen ja uskon, että tämän tsemppauksen seurauksena musta tulee pirteämpi ja hyvinvoivampi äiti ja nainen :)