Biscuit Battle herää jälleen

Palataanpas blogin alkujuurille. Rupesin pitämään blogia mun elämäntapamuutoksesta. Siitä on nyt melkein 1,5 vuotta aikaa. Aikaa on tosiaan vierähtänyt siitä, kun lopetin jokapäiväisen herkuttelun ja opettelin syömään terveellisesti. Hankin tueksi PT:n, mikä oli mulle tosi iso juttu. Olen yleensä aika pihi tämmöisissä jutuissa, enkä halua laittaa paljoa rahaa oikeastaan mihinkään. No silloin syksyllä mulla oli seinä vastassa. Halusin muutosta niin kovasti, että olin valmis satsaamaan hyvinvointiini myös taloudellisesti. Se kyllä kannatti! Sain mahtavia tuloksia aikaan noin kolmessa kuukaudessa. Samoihin aikoihin meille alkoi selvitä, että muutamme Sveitsiin. PT-jakson päätyttyä halusin jatkaa samaa rataa, enkä missään nimessä halunnut palata entiseen. Sitten kun muuttotohinat alkoivat ja elämä oli tosi epäsäännöllistä, en pystynyt/jaksanut pitää treenimääriä yllä ja houkutukset herkkujen perään alkoivat kasvaa pikku hiljaa.

Sveitsiin muutettuamme haasteena oli löytää oikeat ruuat. Olin just oppinut syömään oikein ja tiesin, mitä kaupasta ostan. Täällä en löytänyt hyvää rahkaa enkä rasvattomia tuotteita. Raejuusto maistui oudolta, ja maistuu edelleen. Leipäkin oli yhtä pullamössöä. Täkäläisessä maidossa on rasvaa 2,5-3,5%. Toisaalta hevi-osasto pursusi tuoreita tuotteita ja marjojakin sai jo aikaisin keväällä. Täällä myydään tosi kivoja valmis salaattipusseja, joita käytetään jatkuvasti. Siitä en ole luopunut. Puoli lautasta on kasviksia ja salaattia. Täysjyvämakaroonia ollaan roudattu Suomesta, tyhmää, mutta en vaan saa selkoa täkäläisistä tuotteista, mitä ne oikein on. On eri väristä pastaa, mutta tiedä niistä sitten onko ne täysjyvää vai pelkkää tummaa vai mitä. No en ole ottanut tästä paineita, koska pyrin syömään pastaa pieniä annoksia. Eli pointti on se, että kyllä mulle jotain jäi kaaliin PT-jaksolta, vaikka olen plösähtänyt muuten. Yksi huono juttu oli se, että opin syömään juustofondueta.. aijai.. ei hyvä! Nyt on pidetty taukoa siitä herkusta. Toinen ongelma on pitsat! Sen verran täytyy puolustautua, että en syö ikinä koko pitsaa, vaan about 3 palaa ja loput salaattina. Tässä ennen joulua oli joku ihme mässäilykausi. Saattoi johtua säästä ja pimeydestä. Mulla oli myös todella irrallinen olo täällä. Puoli jalkaa oli koko ajan Suomessa. Motivaatio kaiken suhteen oli todellakin kateissa. Uusi vuosi on aina niin ihana aloittaa puhtaalta pöydältä. Ei ole mitään tekosyitä olla aloittamatta/jatkamatta terveellisiä elämäntapoja! 

Tämä aihe tuli mieleeni, koska tein tänään pitkästä aikaa kotitreenin TRX-nauhalla (tai meillähän on toi Tunturin oma, mutta ajaa saman asian). Oli kyllä tosi hapokasta, vaikken tehnyt kuin 30 minuuttia. Tavoitteena on tehdä 2 lenkkiä viikossa ja 2 lihaskuntoa joko kahvakuulalla tai TRX-nauhalla --> kunnes mä oikeesti kävelen sinne salille ja otan jäsenyyden. Miksi se on niin vaikeeta? 

Hop! Tästä se lähtee! Nyt kun olen täällä huudellut asiasta, niin otan tän taas vähän vakavammin. I can do it! YOU can do it! Onko siellä ketään, kuka painii samojen asioiden kanssa? Kuka lähtee tähän samaan viikkotahtiin? Käsiä ylös!! :D

Reipasta viikkoa kaikille! 

Ps. Eikoo ärsyttävää ku tää täällä on niin super positiivinen ja reippaan oloinen? Sitä se liikunnan riemu teettää... ärsyttääkö nyt vielä enemmän heh?! Mua ärsyttää monesti sellaset ihanaa jee hyber super mahtavaa vetää punnerruksia ja syödä levää!! (Anteeks jo valmiiksi) En ole todellakaan sillä asteella, eikä ole tarkoituskaan. Haluan vain jonkun tasapainon näihin juttuihin, koska kamppailen JOKA PÄIVÄ syömisten ja liikkumisten suhteen. Toivon, että kaikki tää shitti tulis joskus luonnostaan! Se on moro nyt!

Kyläilyä

Perjantain kuulumisia peiton alta.. Sataa kaatamalla ja kaikki ollaan jotenkin tööt. Rento aamu taas tulossa. Sadepäivät on välillä kivoja, kun ei ole niin stressi painella ulos heti aamusta. Mikähän siinäkin on, ettei vaan voi olla aamupäivää sisällä jos aurinko paistaa, vaikkei huvittaisikaan mennä ulos. Toisaalta lasten kanssa on niin paljon helpompi olla ulkona ja onhan se tietty "oikeaoppista" mennä ulos ennen lounasta.. eiks niin, kaikki äidit tietää tän pistoksen sydämessä. Just. No joo, mutta eilenhän meidän oli tarkoitus mennä rannalle sen kerhokaverin kanssa, mutta päädyttiinkin tämän kaverin luokse kyläilemään, kun tulikin pilvinen päivä. Vaikka siis meidän mittapuun mukaan oli rantakeli (+25), mutta mutta, kulttuurierot :)

No ei siinä mitään. Meillä oli tosi mukava päivä. K rohkaistui taas asteen verran ja leikit sujui mukavasti melkein saman ikäisen tytön kanssa ja lopulta me oltiin kylässä koko loppupäivä. Kaveri ehdotti, että syötäisiin yhdessä kun miehet pääsevät töistä. Ensiksi ajattelin, että jaiks, tämä tulee jotenkin liian nopeasti. Tiedättekö kun Suomalainen mentaliteetti nostaa päätään ja on jotenkin vielä semmoinen muuri edessä ja pitäis edetä silleen rauhallisesti ja hitaasti heh. Onneksi tämä kaveri pyysi heti mun numeroa, kun tapasin hänet ensimmäistä kertaa. Hän onkin ainut, jonka kanssa ollaan vaihdettu numerot tosta noin vaan, lukuun ottamatta sitä Brittipariskuntaa. Niin pointti on siis se, että hyvä, että jotkut uskaltaa ottaa asiakseen tutustua silleen oikeesti. No mäpäs vaan rimpautin miehelle ja tämä hurautti junalla kohteeseen :) Syötiin tosiaan hyvää ruokaa ja sain kivoja uusia ideoita meidänkin ruokapöytään. Vähän italialaista, brasilialaista ja sveitsiläistä :)

Hääpäivä kului siis kyläillessä ja nyt tuntuu, ettei tänäänkään tehdä mitään ihmeellisempää. We'll see, jospa sitä piristyisi kun päivä lähtee käyntiin. 

Ostin meidän lähileipomosta suklaakakun hääpäivän kunniaksi. 

Edellisen jälkeen onkin hyvä esitellä meidän yhteinen hääpäivälahja, jonka mies hommasi yllärinä :) Täältä sattui löytymään suomalainen versio TRX-nauhasta. Eikä ollut läheskään yhtä kallis, kuin alkuperäinen.

Moikkamoii!

Saliterveisiä

Hallo!

Aika hauska juttu kävi, kun istahdin saliohjelmani kanssa treinerin pöydän taakse. Mulla on käytössä siis sellainen paperilappunen, johon on merkattu mitä liikkeitä saliohjelma sisältää ja merkkaan siihen päivämäärän, toistot ja kilot jne. Vähän eri systeemi, kuin Suomessa mun entisellä salilla. Siellähän kaikki tieto oli "avaimessa", joka laitetaan laitteeseen. No anyway, Treineri siinä huvittuneena katsoi sitä paperia ja kysyi, "what have you done?" Mä mietin, että voi ei, oonko mä käynyt liian vähän salilla tai jotain. Olin jo rupeamassa selittämään, että no kun, no kun. Sitten se kysyi: "Do you have a dog?" Mä katsoin sitä tyhmänä ja vastasin, että ei ole koiraa. Mietin siinä kohtaa, että luuleeko se, etten ehdi käydä salilla, kun mulla on koira. Whaat? Sitten mä äkkiä sanoin siihen väliin, että pyrin käymään 1-2 kertaa viikossa ja se oli silleen, että joo hyvä hyvä :). Sitten se kysyi, että enkö ole saanut sellaista muovitaskua sille paperille. Sitten tajusin mistä on kyse. Se naureskeli sille paperille, kun se oli niin ryppyinen ja vähän sotkuinen. Sanoin, että kuljetan sitä mun laukussa. Treineri: Why? Sitten se lähti viemään mua yhden kaapiston luokse ja näytti, missä tätä lappusta voi säilyttää. Siellä oli laatikot Damen ja Herren ja aakkoset perässä :) Juup, eli pudotinpa sitten paprun sinne ennen kotiin lähtöä taas vähän viisaampana täkäläisistä tavoista. Eipä muistanut kertoa mulle tätä silloin ekalla kerralla. No ei siinä mitään. Tää juippi on ihan rento tyyppi ja kehuin sille mm. meidän ruisleipää, jääkiekkojoukkuetta ja salibandyä, pakko oli keksiä jotain kehumista, kun ollaan niin surkeita jalkapallossa :D Täällä nimittäin villitsee tällä hetkellä MM-jalis joka puolella. Sitä mainostetaan ihan joka paikassa ja autoissa liehuu eri maiden lippuja ja sivupeileissä on jotkut ihmeen kangaspäälliset lippuineen.

No, takaisin aiheeseen. Eli mulla oli salilla 6 viikon katsaus. Kävin treinerin kanssa läpi mun saliohjelman ja katsottiin onko siinä mitään muutettavaa ja se tsekkasi teenkö liikkeet edelleen oikein jne. Tuli hyvä fiilis, kun edistystä on todellakin tapahtunut viimeisen 6 viikon aikana. Olen lisännyt painoja ja nyt pitäisi taas haastaa itseään lisää joissakin laitteissa/liikkeissä. Tältä salilta löytyy muutes TRX-nauha, jota käytin silloin PT:n kanssa. Me lisättiin saliohjelmaan nyt vatsalihasliike TRX-nauhalla. Haluan kyllä jatkaa salilla käymistä ja jos otan tässä piakkoin vuoden jäsenyyden, niin saisin jonkun pienen alennuksen... kaipa sitä kannattaisi liittyä, koska ei musta ole pelkästään kotona jumppailemaan. Se on huomattu monta kertaa. Lenkillekin on vaikea raahautua yksikseen, vaikka näin kesällä on ihanteelliset ulkoilusäät, no excuses! Jep, mutta olen tosi tyytyväinen, kun uskaltauduin tonne salille ja nyt vaan jatkan samaan malliin.

Kuvassa TRX-nauha ja ex-PT:ni.. oi niitä aikoja :)

Ruokahommia pitäisi taas vähän fiilata. Ne menee niin helposti sivuraiteille, varsinkin kun on vieraita käymässä ja olevinaan vähän spesiaalikeissiä koko ajan. Pyh ja pah, pitäisi ihmisellä olla jotain selkärankaa valita pikkasen paremmin ja terveellisemmin, vaikka ulkona syökin. Sen takia mä oon extraonnellinen, että salilla käynti on ollut säännöllistä, ettei koko paketti ole päässyt repsahtamaan. Salitreenin jälkeen on niin hyvä olo, ettei edes halua "saastuttaa" itseään rasvaruuilla (voi kun mä muistaisin tän olotilan vielä huomenna ;)). Nyt on taas sellanen tsemppi päällä, että oksat pois! Fakta on se, että jos haluan pysyä kuosissa, ei voi sortua liian usein pitsaan ja muihin kakkaruokiin. Ei auta! 

No eiköhän tämä aihe riitä jo. Mun pitää välillä vaan vähän psyykata itseäni ja kirjoittamalla se iskostuu paremmin mieleen, eiks niin?! Teille lukijoille tää on sitä plaaplaa-juttua, tiedetään :)

Alkuviikko on mennyt tosiaan ihan matalalla profiililla ja ihan tässä lähiympyröissä. Ollaan otettu rennosti ja varsinkin tänään, kun oli sadepäivä. Oltiin yökkäreissä melkein puoleen päivään ja ei saatu mitään aikaiseksi. Joskus tarvitaan näitäkin päiviä, varsinkin kun oli niin vauhdikas viikonloppu. Iltapäivällä sade lakkasi ja lähdettiin bussilla Zugiin vastalle miekkosta ja kierreltiin siellä hetki ja tehtiin sitten pieni panorama-ajelu meidän kylällä. Voi voi, päivät käy vähiin... torstaina mamma ja pappa lähtee. Tuntuu, että aika loppuu kesken. Vielä olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa yhdessä. Äiti sanoikin hyvin, että onhan se hyvä, että jotain jää ensi kertaankin. Totta joka sana.

Tschüss!

Treeniä TRX-nauhalla

Tänään oli PT-treeni meidän kotona ja ohjelmassa oli alkulämppää kuulalla ja sitten tositoimet tällä vempaimella = TRX-nauha. 

Kuvassa hehkeä ja ihku Katariina :) en viitsinyt laittaa itsestäni kuvaa - päällä kalsarit ja vanha äitiyspaita (vuonna 1 ostetut jumppahousut oli likaiset). Pitäisi vissiin ostaa uusia jumppavaatteita!

Harkitsen kyllä nauhan ostamista, koska se on niin monipuolinen ja hyvän treenin saa "helposti" kotona. Kahvakuula, TRX- nauha ja lenkkarit, mitä muuta nainen tarvii? 

... Aika paljon muutakin ;)