Joulujuttuja lisää

Joulu on vietetty ja meidän perhe vietti tämän joulun tosiaan ihan omalla porukalla ensimmäistä kertaa. Aikaisempina vuosina olemme olleet aina joko omien vanhempieni luona tai anoppilassa, tai yleensä vielä singahdettu kumpaankin paikkaan joulun aikana eri puolille Suomea. Tämä joulu oli erilainen, mutta ihan kivalla tavalla. Vietimme oikein rauhallista ja levollista aikaa, mikä tuli tarpeen, koska olimme tosiaan vähän kipeitä ja ollaan edelleenkin yskän kourissa, mutta toimintakunnossa. Keitin riisipuuron aamulla ja käveltiin kauppaan viime hetken ruokaostoksille. Sitten vietiin joulukukka sille brittipariskunnalle, joka asuu täällä kylässä. Istuttiin siellä hetki teekupin ääressä ja tultiin kotiin. Syötiin jotain pientä ja levättiin hetki. Sitten rupesin valmistelemaan jouluateriaa. Syötiin ja jaettiin lahjat. K halusi toimia joulupukkina :). Hän odotti tätä tärkeää tehtävää koko päivän ja tietenkin niitä lahjoja. Me halutaan pitää joululahjat aika minimissä, koska halutaan, että lapset olisivat kiitollisia vähään. Itse ostettiin lapsille vain isot kindermunat ja pienet lentokoneet. Tietenkin lahjoja tuli enemmän kuin tarpeeksi, koska he saivat sukulaisilta ja muilta lahjoja. Kiittämättömyys on mun mielestä yksi tämän ajan vitsauksista ja tietenkin itsekin sorrun siihen. Pitäisi aina muistaa, että meillä on yllin kyllin. Tilastollisesti katsottuna suomalaiset kuuluvat pieneen prosenttiin maailman rikkaimpia ihmisiä... jos muistan oikein niin karkeasti sanottuna 95% maailman ihmisistä on siispä köyhempiä kuin me. Aika hurjaa!! No tämä on kokonainen aihe erikseen ja tästä tulisi paljon tekstiä.

Tässä on muutamia kuvia joulukodistamme. Tulen vähän jälkijunassa näissä kuvausasioissa ja nyt vasta jaksoin kikkailla ja muokkailla kuvia. Tässä on nyt oikein sillisalaatti, kun kokeilin montaa eri juttua :).

Tältä näytti meidän jouluateria. Aika suomalaismainen saatiin aikaiseksi. Ostin silloin aikaisemmin suomalaisilta joulumessuilta piirakoita ja porkkanalaatikkoa, jotka kyllä kruunasivat aterian. Kinkun virkaa toimitti tänä vuonna erilaiset valmiit kinkkuviipaleet. Meidän joulupöytään on aina kuuluneet lihapullat ja ne pyöräytin aattona. Pääsin todella helpolla tänä(kin) jouluna :).

Tänne on nyt vihdoinkin tullut lunta :) Ja todella paljon heti kerralla. Käytiin eilen ajelemassa ja tsekkaamassa yksi lasten laskettelumäki. Mennään tänään sinne pulkkien kanssa. Meidän 4veellä on myös laskettelusukset joten tänä talvena olisi tarkoitus testata niitäkin. Täällä aloitetaan laskettelu jo todella pienestä. Itse olen oppinut muistaakseni 6-vuotiaana laskettelemaan ja olen nuoruudessani harrastanut sitä, mutta niistä ajoista on mooonta vuotta. On kai se jossain lihasmuistissa kuitenkin.

Me käytiin panoramareitillä ja kuten kuvasta näkyy, niin eipä paljon mitään näkynyt :) Oltiin pilvirajan yläpuolella ja ajettiin kapeaa tietä, mistä ei mahtunut kaksi autoa vierekkäin. Täytyy sanoa, että mua vähän jännitti ja onneksi käännyttiin takaisin, ennen kuin kerkes pelottaa TOSI paljon :D. Takapenkiltä kuului vaan "Isä, me taidetaan olla pulassa" ja "Hujjastele hujjastele!!!" Taisi K hakea jännitystä tarkoituksella... äiti ei niinkään pitänyt tästä hurjastelureitistä!!

Saa nähdä mitä täällä tapahtuu uutena vuotena. Me ei olla suunniteltu mitään erikoista. Jotain halutaan tehdä nyt kun mies on lomalla. Ensi viikolla ehkä lähdetään jonnekin yhdeksi tai kahdeksi yöksi, ehkä Saksan puolelle. Haluttaisiin käydä esim Frankfurtissa tai Münchenissa. Mieheni haluaisi käydä jossakin megaisossa musiikkiliikkeessä ja mietittiin jotain kylpyläjuttua kenties. Se olisi kivaa tekemistä lapsille. Muuten... tuli mieleen, kun kuvittelen itseni uikkarit päällä.. ööö, ahdistus!! No joo, tuumasta toimeen, tästä päivästä alkaa kevyempi ruokavalio.. joulusuklaat on syöty ja olo on sen verran paksu taas, että töitä pitää tehdä, että pääsen samaan kuntoon kuin vuosi sitten!! Huoh... olen oppinut itsestäni tosi paljon tämän vuoden aikana ja nyt katsotaan mistä tämä nainen on tehty. Mulla on jonkin sortin tavoitteet huhtikuulle asti. Mun täytyy vähän vielä konkretisoida niitä itselleni, että pysyn valitsemallani tiellä ;). No en huutele tästä enempää... tulokset puhukoon puolestaan... sitten joskus. Pitää olla maltillinen, tuloksia ei tietenkään tule viikossa eikä kuukaudessa. Siksi se huhtikuu on aika jees... tai ehkä välitavoite helmikuu... no jaa. Vi ska se. Joudutte ehkä lukemaan enemmän tästä aiheesta tulevina kuukausina :D. 

Moikkis!!

Joulua ja uusia naapureita

Joulutervehdys kaikille!

Jännää, huomenna on jouluaatto. Tai no moni varmasti näkee tämän aattona tai myöhemmin, mutta Oikein ihanaa joulua kaikille ja onnea vuodelle 2015!!!<3<3

Päivät vierii eteenpäin. Viime viikon olin lasten kanssa yksin, kun mies oli työreissulla. Viikko meni ihan mukavasti, vaikka jänskäsin etukäteen, miten pärjään :). Olen sanonut tämän ennenkin, mutta musta ei olisi yksinhuoltajaksi. Viikkoa helpotti se, että treffasin parina päivänä meidän uutta saksalaista naapuria. Törmättiin tuossa meidän leikkipuistossa ja hän oli todella ystävällinen ja ehdotti heti, että tavattaisiin. No, me sovittiin päiväkahvittelut ja hän tuli 1,5- vuotiaan poikansa kanssa meille, ja minä menin poikien kanssa hänen luokseen seuraavana päivänä. Oli tosi mukavaa ja vitsailtiin, että joka toinen kerta kun tavataan, puhutaan saksaa, ja joka toinen kerta englantia. Kyllä mä vielä opin saksaa!! Meidän taloyhtiöön on muuttanut myös yksi toinen saksalainen perhe, jossa on juuri samanikäiset pojat kuin meillä. Olen tavannut myös heidät ja tuntuu, että tässä olisi aika hyvät ainekset koossa. Olen kaivannutkin juuri mammaseuraa tästä läheltä. Semmoista välitöntä ja rentoa niin, että olisi seuraa leikkipuistoon tai vaikkapa juuri päiväkahveille kotiin. 

Loppuviikosta me sairastuttiin koko konkkaronkka miestä lukuun ottamatta. Jotenkin nämä muutamat päivät ovat menneet kuin jossakin sumussa yöpaita viuhuen pitkin päivää, eikä pahemmin jouluvalmistelut ole kiinnostaneet. Öitä on valvottu ja lääkitty lapsia ja itseä. Kuusi haettiin jo lauantaina, jolloin ei oltu vielä ihan raatoja. Tänään olin vähän paremmassa kunnossa ja siivottiin miehen kanssa kotia ja koristelin viime silaukset. Kaupassa on käyty ja kinkku on uunissa. Joulu saa tulla! Tosin jos K on huomenna vielä huonossa kunnossa, niin täytynee mennä lääkäriin tilanteen mukaan ja mietittiin, että "siirretään" joulua päivällä, juhlitaan vasta joulupäivänä :). Katsotaan miltä aatto näyttää. K nimittäin haaveili pukeutuvansa pukiksi ja jakavansa lahjat :) Kaikki olisi valmista, kunhan poika saadaan kuntoon. V oli tänään jo paremmassa kunnossa. No ei se niin päivän päälle ole. Täällä sitä paitsi 25.12 on juhlapäivä ja aatto aika lailla normipäivä. 

Ainiin, pakko kertoa vielä yksi asia. Laitoin tänään ilmoituksen yhteen tän alueen fb-ryhmään, että missä kaupassa myydään lasten tonttulakkeja. Mä vissiin jätin kaikki tonttulakit ja härpäkkeet Suomeen, kun en niitä täältä löytänyt. Täällä ei nimittäin joka paikassa myydä niitä, enkä olisi jaksanut juosta ympäri kylää etsimässä tonttulakkeja. No anyway, yksi suomalainen nainen vastasi, että tule hakemaan meiltä. He asuvat tässä ihan meidän lähellä, mutta en ole koskaan tavannut heitä. No minäpä menin ja vastassa oli oikein ihana nainen, jolla on pari teini-ikäistä lasta. Oli puhetta, että toinen tytöistä voisi tulla joskus hoitamaan meidän lapsia. Siis mitä???? Oikeesti.. Mä olin ihan, että ei voi olla totta. Tätä mä oon NIIN odottanut ja toivonut! Kun se meidän löytämä suomalainen babysitterihän muutti pois maasta :(. Jospa me saataisiin nyt luottohoitaja tästä läheltä, niin voisi joskus ihan pikku jutunkin takia pyytää. Jeejeejee.

Lunta olisi tuolla tooosi korkealla...

Yritän huomenna napsia kuvia meidän joulukodista ja kerron millainen joulu me vietettiin. 

Nauttikaa ihanasta ja rauhallisesta joulunajasta!

Palaan astialle, kun siltä tuntuu :). 

Sealife

Te ootte varmaan jo kyllästyneet näihin mun kalakuviin ;) Me koukattiin tämän paikan ohi samalla kun oltiin Konstanzissa. Se oli kiva paikka, mutta ylihinnoiteltu. Meidän perheeltä  sisäänpääsymaksu oli 45€ ja paikan kiersi noin tunnissa. Tykkäsin paikan rekvisiitasta ja onhan valtavat akvaariot mahtavan näkösiä, enkä mä edelleenkään ole mikään kalaihminen. Jotenkin vaan kirkkaita ja värikkäitä akvaarioita erikoisine kaloineen jaksaa katsella :). Tietenkin lapset tykkäsivät 10:llä! (Noin ei ole varmaan sanottu sitten 90-luvun ;))

Moikkaa!!

Konstanzin Joulumarkkinat

Moi!

Kävimme lauantaina joulumarkkinoilla Saksan puolella Konstanzissa. Siellä oli tosi monta kojua täynnä erilaisia ihania pieniä esineitä ja kaikkea mahdollista myytävää. Jokainen koju oli koristeltu tai oikeastaan vuorattu havunoksilla ja joka puolella oli jouluvaloja. Siellä oli lapsille karuselli, maailmanpyörä ja poniratsastusta. Ihmisiä oli paikalla aivan liikaa, lauantaipäivä, joten se oli ihan odotettavissa. Päätettiin kuitenkin lähteä katsomaan mistä on saksalaiset joulumarkkinat tehty :). Käytiin samalla myös Sealifessa, mutta siitä tulee vielä erillinen pieni päivitys.

^ Tätä kojua olisin voinut ihastella tuntikaupalla. Se oli täynnä pieniä taloja, joihin sisälle saa tuikun. Aion ostaa yhden talon seuraavalla kerralla. Sitten kun on vähemmän väkeä. Myyjä teki kauppaa jonkun pariskunnan kanssa ikuisuuden. He halusivat nähdä 100 erilaista taloa ja myyjä kärsivällisesti esitteli niitä heille. En (eikä kyllä kukaa muukaan) jaksanut odottaa omaa vuoroaan.

Seimiä

Suklaakuorrutteisia banaaneja, mansikoita, omenoita ym.

Oli kyllä näkemisen arvoiset markkinat :)

Tervehtimisen tapakulttuuria

Vielä yksi pikku juttu tälle illalle.

Menin tänään poikien kanssa bussilla kotiin ja kyydissä oli paljon koululaisia. Oliskohan ollut kyseessä jotain yläkoululaisia tai 6. luokkalaisia. Bussissa oli myös selvästi muutama opettaja ja pistin merkille, että koululaiset kävivät kättelemässä opettajia ennen kuin poistuivat bussista. Yhdellä pysäkillä jäi pois kaikki kolme opettajaa ja kymmenkunta oppilasta ja kaikki kättelivät toisiaan ennen kuin lähtivät omille teilleen. Oli todella mahtavaa huomata, miten oppilaat kunnioittivat opettajia ja selvästi kättelivät mielellään, eikä mitään käden hipaisua leuka maassa. Se on selvästi täällä tapana ja normaalia käyttäytymistä. 

Oltiin muuten yksi perjantai kylässä yhdessä suomalaisessa perheessä, jossa on neljä lasta ja kolme heistä on koulussa. Lapset kun tulivat koulusta kotiin, niin jokainen kävi kättelemässä minua tervehtiäkseen, ihan oma-aloitteisesti. Sama juttu kävi, kun tämän yhden lapsen sveitsiläiset kaverit tulivat käymään heillä, niin jokainen kävi (kyseessä vieläpä teinipoikia) kättelemässä minua ja perheen vanhempia. Olin todella otettu! Kunpa saisin kasvatettua omista pojistani näin kohteliaita ja ettei heitä naurettaisi pihalle tämmöisestä käytöksestä. Jos kättely ei sovi suomalaiseen kulttuuriin, niin ainakin pitäisi kohteliaasti tervehtiä. On tässä itsellekin opettelemista. Täällähän annetaan poskipusujakin ja itse olen aina ihan ulapalla ja epävarmana kuinka monta pusua ja onko tarpeeksi tuttu, että halataan ja annetaan pusut vai kätelläänkö vai mitä häh... :D Meidän kylässä muuten tervehditään kaikkia vastaantulijoita - Grüezi! Se on ihan kiva tapa mun mielestä. 

Poskipusu lentää täältä kaikille :)

Pikkujoulut

Tässä tulee kuvasarjaa Suomen itsenäisyyspäivältä, jota me vietettiin eräässä perheessä joulujuhlan merkeissä. Otsikossa lukee pikkujoulu, mutta yllätykseksemme me oltiinkin aika isoissa pirskeissä. Sveitsissä 6.12 on "virallisesti" päivä, jolloin joulupukki (Sami Chlaus täälläpäin) tulee vierailulle jakamaan lahjat mukanaan joku ihme pikkupiru, jolla joskus on jopa naama maalattu mustaksi. Ideana on kai, että sillä voi pelotella lapsia, että saa selkäänsä tältä ukkelilta jos ei ole ollut kiltisti. Tai jos on ollut kiltti, niin hän jakaa lahjoja.. äh, en mä oikein täysin päässyt selvyyteen, mikä on homman nimi :). 

Brasilialainen suolainen kanatoast-juttu

Italialainen rusinapulla-juttu

Sami Chlaus, jolla oli mukanaan iso kirja, josta hän luki jokaisesta lapsesta jotain henkilökohtaista -  missä tämä on hyvä ja missä olisi parantamisen varaa. 

Oli mukavaa kokea ripaus sveitsiläistä perinnettä. Mukana oli muutama muu perhe ja ilta meni oikein kivasti lasten leikkiessä ja peuhatessa. Kyllä sitä vaan itse tulee hyvälle tuulelle, kun näkee, että lapset nauttivat. Tietenkin mekin tykättiin jutella uusille ihmisille ja syödä hyvää ruokaa ;).

Tänä vuonna multa meni Linnan Juhlat kokonaan ohi. Katsoin vaan lööpeistä puvut, mutta enpä tainnut jäädä paljosta paitsi. Ensi vuonna ehkä taas perinteinen Itsenäisyyspäivä telkun ääressä puhelin kourassa kommentoimassa ja analysoimassa äitin kanssa pukuloistoa :D. 

Moikkamoi!

Nuori äiti

Moi!

Mun on ihan pakko omistaa kokonainen postaus tälle aiheelle. Eli mä oon joku kummajainen täällä Sveitsin maalla, kun mulla on kaksi lasta ja oon muka NIIN nuori - 30v. Mua on luultu parhaimmillaan 17- vuotiaaksi, mikä kyllä oikeesti tuntuu ihan naurettavalta. Tietenkin otan sen kohteliaisuutena, vissiin, kai... ;). Tämä aihe tuli mieleeni, koska tänään meidän leikkipihassa tapasin uuden naapurin Unkarista. Hän luuli minua poikien siskoksi! Oikeesti! Menikö vähän jo liian pitkälle :D!?! Mä en ensiksi oikein edes tajunnut mitä hän kysyi, kun en voinut uskoa kuulemaani. Juu no selitin, että olen kyllä näiden poikien äiti ja 30v. enkä mikään teini. 

Täällä tosiaan melkein kaikki äidit ovat mua vanhempia, elikkä noin 4kymppisiä. Tämä unkarilainen on esimerkiksi 38 vuotta ja hänellä on 2v ja 2kk lapset. Suomessa mua ei ole ikinä pidetty nuorena äitinä tai edes ikäistäni nuoremman näköisenä. Ehkä Suomen vähäinen auringonpaiste säästää ihoa paremmin kuin etelämmässä :). Kaipaan kyllä ikäistäni mammaseuraa, mutta onneksi "EA" (28v. kaverini Etelä-Afrikasta) on samaa ikäluokkaa ja jututkin kohtaa tosi hyvin, vaikkei hänellä olekaan vielä lapsia. Siitä olen kiitollinen, vaikka tulen toki toimeen vähän vanhempienkin kanssa, mutta tiedätte ehkä mitä tarkoitan. 

Sama juttu on muuten miestenkin suhteen täällä.. mieheni kokee itsensä tosi nuoreksi isäksi, koska täällä monet isät ovat harmaapäisiä keski-ikäisiä miehiä. Kumpikohan on sitten parempi - hankkia lapset nuorena vai keski-ikäisenä?! Ainakin Suomessa varoitellaan paljon riskeistä saada ensimmäinen lapsi 40- vuotiaana. En tiedä miten täällä keski-Euroopassa on. Tuntuu, että täällä tosiaan ensisynnyttäjien ikä liikkuu 35-40 vuoden paikkeilla. 

Semmoista vaan. Täällä satoi tänään räntää ja on poijjat kans pimeää, hyihyi. Jouluvalot onneksi valaisee ;) 

Guten abend meine freund!

Joulufiilistä ja Suomireissun kuulumiset

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

Tässä on vähän joulun fiilistelyä kuvien muodossa. Kun joulukuu koitti, niin täällä räjähti pankki kuvainnollisesti. Joka puolella on älyttömästi valoja ja näky on aivan upea. Toki tulee mieleen, että kuinka paljon tähän kaikkeen kuluu sähköä... aikasta paljon... varmaan vähemmälläkin pärjäisi, mutta on ne ainakin hienoja ja tässä on ihan murto-osa siitä mitä täällä ympärillä näkee. Myös kauppojen näyteikkunat pursuilee joulukoristeita. 

Tämä kuva on ostoskeskuksesta Zugista. Onpas hiljaista ja kello oli ehkä 19.30. Tässä kantoonissa menee kaupat kiinni klo 19!! Sen jälkeen kaupunki hiljenee... tai no ravintoloissa on porukkaa, mutta that's it. 

Täällä käytiin pitsalla, aivan ihanan tunnelmallinen ravintola ja perisveitsiläinen talo :)

Suomessa huomasin, että joka puolella soi joulumusiikki. Jopa parkkihallissa. Täällä ei ainakaan vielä kuulu musiikkia. Itse asiassa täällä ei taida soida koskaan kaupoissa musiikki. En ole kiinnittänyt huomiota, mutta olen melko varma siitä, ettei soi ollenkaan :). Erikoista.

Meillä oli oikein ihana reissu Suomessa. Me oltiin matkassa miehen kanssa kahdestaan ja pojat olivat isovanhempien hoivissa täällä Sveitsissä. Aluksi tuntui hurjalta jättää pojat tänne, kun en ole tainnut olla erossa heistä päivää tai kahta enempää. Olimme Suomessa yhteensä neljä yötä. Pojilla oli mennyt kaikki tosi hyvin, eivätkä olleen ikävöineet meitä... pitäisköhän tästä olla huolissaan heh. No hyvä vaan, että kaikki meni hyvin myös täällä päässä. Me nautittiin olostamme ilman lapsia, koska päästään nykyään niin harvoin kahdestaan minnekkään. Nyt kun mieheni vanhemmat olivat täällä tosiaan useamman viikon niin saimme kyllä laatuaikaa, mikä on tärkeää itse kullekin pariskunnalle ja varsinkin pikkulapsiperheen vanhemmille. Joten vielä iso KIITOS appivanhemmille<3 (Tiedän, että anoppi lukee tätä blogia, joten terkut suoraan osoitteeseen ;))

Tietenkin Suomen reissu oli vähän ristiriitainen tunteiden osalta, kun välillä naurettiin ja välillä itkettiin, tai no oikeastaan koko lauantaipäivä mummin hautajaisissa. Oli oikein lämminhenkiset hautajaiset ja nyt mummi on saatettu haudan lepoon. Me oltiin yötä ystäväpariskunnan luona ja tavattiin meidän perus ystäväpoppoolla ja tarjoilut oli taas sen mukaiset. Huh, kaiken kruunasi vielä tuo muhkea suklaakakku, nami!! Käytiin Rajattoman joulukonsertissa ja Amarillossa syömässä. Kaiken kaikkiaan super viikonloppu ja ehdottomasti täytyy järjestää enemmän laatuaikaa, niin jaksaa paremmin kotona lasten kanssa.

Tänään on luvassa pikkujoulut yhden perheen luona ja ehkä me pystytään jotain kautta katsomaan Linnan juhlia :) 

Moikkamoi xxx