Kaksi yötä lastensairaalassa

Sunnuntaita kaikille! Olen pitänyt hiljaiseloa blogista tämän viikon, sillä meidän vanhin poika on ollut koko viikon kipeänä. Nyt on sitten testattu Sveitsiläiset lääkärit ja jopa lastensairaala. Onneksi mies ei ollut työmatkoilla, muuten olisin ollut isossa pulassa. Eli K on ollut viruksen kourissa ja alkuviikosta hänellä oli kaiken maailman oireita oksentelua mukaan lukien. Kaikki mitä sain hänelle juotettua, tuli ulos. Hän oli tosi heikossa kunnossa, joten käytiin lääkärissä. Täällä muuten lääkärihommat menee eri tavalla kuin Suomessa. Täällä kaikkien on hankittava vakuutus ja käytännössä kaikki lääkäripalvelut ovat yksityisiä, paitsi tietenkin täältä löytyy ihan 'kunnan' sairaaloita. Eli kilpailu ja taso on kova, koska jokainen saa valita lääkärinsä itse. Meidän ns. oma lastenlääkäri (joka on meille merkattu, mutta jolla ei ole pakko käydä), ei ollut töissä, niin mentiin vaan sinne, missä oli vapaita aikoja. Mentiin siis lastenlääkärille ja vastaanotto oli kyllä tosi lapsiystävällinen, eikä vaikuttanut yhtään lääkärimäiseltä. Se vastasi enemmänkin Suomen neuvolaa ja oli siitäkin vielä viihtyisämpi. Lääkärillä oli mm. tavalliset vaatteet päällä.

K meni vieläkin huonompaan kuntoon, eikä käytännössä jaksanut tehdä mitään muuta kuin nukkua. Yleiskunto meni siis todella huonoksi. Siispä päätettiin ottaa yhteyttä lääkäriin uudestaan. Lopulta päädyttiin Luzernin lastensairaalaan, joka on meiltä n. 30km päässä. Jäätiin sille tielle, koska poika oli kuivunut ja hänelle piti aloittaa tiputus. Jäin yöksi hänen kanssaan sairaalaan ja oltiin siellä lopulta kaksi yötä. Tiputuksen ja lääkkeiden avulla poika alkoi pikku hiljaa friskaantua. Päästiin kotiin perjantaina, mutta K ei ole vieläkään täysin kunnossa. Täytyy seurata tilannetta ja toivoa, että poika paranee pian! Toinen toivomus olisi, ettei pikkuveli saisi samaa tautia. Hänelläkin on kauhea yskä ja räkää valuu ihan kiitettävästi. 

Pahin pelko kävi toteen, mutta täytyy sanoa, että kertaakaan mulle ei tullut epätoivoista oloa tai tavallaan orpoa oloa, vaikka oltiin sairaalassa ulkomailla. Kaikki hommat pelasi todella hyvin. Kaikki osasi sen verran englantia, että pärjättiin ja tultiin ymmärretyksi. Hoitohenkilökunta oli ystävällistä ja ammattitaitoista. Kiva yllätys oli muuten se, että sairaalassa kierti klovni, joka lauloi ja soitti kitaraa ja puhalsi lapsille hienon ilmapallon :). 

Sivuhuomautus vaan, että täällä vietetään myös syyslomaa, joten sairastelun ajoitus oli siinä mielessä hyvä, ettei K:lta jää päiviä pois pöllökerhosta, vaan pysyy aikataulussa muiden kanssa. Hän joutui olemaan vaan yhden päivän pois tällä viikolla. Täällä lomat menee vissin kutakuinkin niin, että lomia on pitkin vuotta 2 viikko kerrallaan (syys-, joulu-, talvi- ja vielä kevätlomakin) ja kesällä on pidempi loma. Aika kiva!

Toivottavasti ensi viikolla on positiivisempaa juttua ja uusia kuvia :)