"Outing day"

Tiistaina oli Stepping Stonesista ulkoilupäivä, johon myös vanhemmat saivat osallistua. Menin mukaan ja kylkiäisenä tietenkin myös V. Me mentiin koulun (kerho, koulu, päiväkoti... en oikein tiedä millä sanalla Stepparia kutsuisi :)) lähellä sijaitsevaan metsään, jonne kylläkin mentiin autoilla. Sen verran pitkä matka sinne oli. En tiennyt yhtään mihin me oltiin menossa joten ajoin muiden autojen perässä letkassa. Pysyin muiden mukana pienen pätkän, kunnes juuri mun eteen peruutti iso kuorma-auto. Siinä se veivas ees taas ja tipuin muiden perästä. Olin ihan hukassa enkä tiennyt minne mennä. Onneksi oltiin aika pienellä tiellä joten vedin auton sivuun ja soitin yhdelle äidille, joka ajoi mun edellä, mutta ketä en siis enää nähnyt. Onneksi mulla oli edes yhden naisen numero kännykässä, muuten mun olisi pitänyt palata koululle. Mun takana oli yksi auto ja hän oli yhtä hukassa kuin minäkin. No sain ajo-ohjeet, mutta mun surkealla suuntavaistolla ajoin harhaan, omg, ja se yksi auto ajoi mun perässä. Onneksi mä tajusin, että ajoin väärin ja hoksasin mitä tietä mun olisi pitänyt mennä. No anyway, loppujen lopuksi löysin perille ja sain kiitokset, että se yksi auto sai ajaa mun perässä ja hänkin löysi perille. Kaikki meni hyvin lopulta!

Me syötiin lounasta nuotion ääressä. Jokainen lapsi sai grillata nakin ja syödä muuten omia eväitä.

Tässä kuvassa vaikuttaa siltä, että me oltais oltu tuolla metsässä keskenämme kaikessa hiljaisuudessa.. heh, todellisuudessa K:n takana on liuta lapsia ja aikuisia nuotion ympärillä :) Meidän pojat vetäytyi välillä vähän kauemmaksi. He halusivat istua kannon päällä ja syödä siinä eväitä sekä heittää kiviä veteen. K:lla ei oikein ole vielä ketään bestistä tuolla kerhossa. Onneksi oli äiti ja pikkuveli tukena ja turvana tällaisena spessupäivänä.  

Meillä oli tosi mukava aamupäivä. Metsässä oli semmoinen luola, johon me mentiin sisälle. Kunpa olisin tiennyt tästä paikasta, niin olisimme vieneet varmasti joitakin vieraita sinne. Pitää mennä joskus uudestaan koko perheenä, koska pojat tykkäsivät tosi paljon luolasta. Se oli tarpeeksi jännä, mutta ei liian pelottava. Mulla tuli kyllä vähän klaustrofobinen olo siellä, mutta en antanut ajatuksille liikaa valtaa. Unohdin mun kännykän rattaisiin joten en pystynyt itse ottamaan kuvia sieltä sisältä. Saan varmasti joltain mammalta kuvia myöhemmin. 

Täh, huomenna on jo perjantai! Tämä viikko on ollut tosi kiva ja mennyt nopeasti. Mä huomaan niin suuren eron itsessäni ja mielentilassa, kun on jotain muuta, kun kotona kökkimistä ja hengailua lasten kanssa täällä kylällä. Mä selkeästi tarvin muita ihmisiä ja jotain tekemistä, mutta joskus kun on siellä syvimmissä syövereissä ja väsynyt, ei jaksa edes ottaa kontaktia kehenkään, vaikka olisikin muuta henkilö, johon voisi ottaa yhteyttä. Täytyy itse olla aktiivinen! 

Moikkamoi!