Moi!
Blogissa on ollut hiljaista vähän aikaa, koska ei ole ollut fiilistä kirjoittaa. Ei ole ollut inspistä, koska olen ollut vähän maissa siitä lähtien kun isukki ja äippä lähti. Juu eli kaipa se menee sitä rataa, että kun täällä käy joku tai me käydään Suomessa, niin poden semmosen viikon verran jotain ihme tilaa, tyhmää! No aika yllärinä meille pamahti eilen anoppi ja appiukko - iloinen ylläri tietenkin. Tämä on pikavisiitti, mutta kuitenkin. Pojat olivat innoissaan, kun mummo ja pappa tulivat maisemiin. Saadaan myös loppuviikosta melko varmuudella miehen siskon perhettä tänne. Mahtavaa! Ei käy elo tylsäksi after all, mii laikii!
Tässä postauksessa tulee asiaa nyt laidasta laitaan. Kävin yhtenä iltana parin kaverin kanssa italialaisessa ravintolassa. Täytyy sanoa, että oli tosi hyvää ruokaa ja ravintolassa vallitsi aito italiainen tunnelma ja ihanat tuoksut leijailivat ympärillä. Näin hyvää ravintolaa me ei löydetty edes Italiasta. Siellä satuttiin aika tylsiin turistiravintoloihin ja mä oikeesti olin ihan pettynyt, että tämmöstäkö muka italialainen ruoka on. Nyt mä voin allekirjoittaa, että italialainen pitsa ja pasta on hyvää. (En mä noita kaikkia ruokia syönyt, me jaettiin annoksia ;))
Mies löysi alennuksesta laskettelukypärät. Toinen oli aika iso koko, mutta pikkuinen 2vee halusi sen välttämättä päähänsä, koska isoveljelläkin oli. "Tää o mun" se vaan sanoi ja laittoi kypärän karvalakkinsa päälle hengaillessaan mäessä. Meidän 4vee on käynyt laskettelemassa kolmisen kertaa ja viime kerralla hän oppi auraamaan ja kääntymään. Valjaat on hyvä apu laskettelussa. Mieheni pitää valjaista kiinni ja laskee pojan perässä. Mullakin on alkanut laskettelujalkoja vipattaa.. ehkä ensi kerralla minä koitan olla suksien päällä. Siitä on mooonta vuotta, kun viimeksi laskettelin. Täällä muuten laskettelu on tosi iso juttu. Mäessä näkee oikeesti tosi pieniä lapsia. Hyvä kun osaavat just ja just kävellä, niin monot vaan jalkaan ja menoksi. Nyt oikeen tajuaa, että ollaan alppimaassa ja täältä tulee paljon huippu laskijoita. Muistan kun olen joskus katsonut TV:stä jotain maailman cupin syöksykisoja tai vastaavia ja siellä on heilunut Sveitsin lippu... täällä sitä ollaan. En olisi IKINÄ uskonut!
(Tollaset röpelöseinät meillä on)
Pienimmäinen poitsu tosiaan täytti 2 vuotta muutama päivä sitten. Niin se aika vaan menee. V on kasvanut tosi paljon tämän vuoden aikana. Silloin kun muutettiin tänne niin hänellä oli pieni töyhtö päässä ja kävelykin oli vielä vähän hataraa. Nyt poika juoksee ja leikkii kuin isot pojat. Teen oman päivityksen pojista joku päivä. Me käytiin tänään 2- vuotis tarkastuksessa, mutta lääkäri oli pahasti myöhässä joten V punnittiin ja mitattiin, mutta täys check up tehdään myöhemmin varatulla ajalla. Onneksi meillä ei ollut kiire mihinkään. Täällä on muuten tosi kätevää, kun lääkäreillä on kunnon lääkearsenaali paikan päällä. Sieltä saa dropit heti mukaan eikä tarvi mennä apteekin kautta. Tänään mukaan lähti rasvoja. Mä en kyllä tiedä minkä hintasia nuo oli, kun laskut menee suoraan vakuutusyhtiöön. Meille ei ole vielä kertaakaan tullut laskua kotiin muuta, kuin sillon siitä K:n sairaalakeikasta tuli joku ilmoituslappu, josta nähtiin keikan hinta. En muista olenko maininnut, mutta kaksi yötä sairaalassa tuli maksamaan usean tonnin, päätä huimaa! Onneksi vakuutus korvasi suurimman osan.
No eipä muuta auringon alla. Huomen aamulla yritän olla reipas ja painella Sveitsin elämän ensimmäiselle ryhmäliikuntatunnille. Luvassa olisi aerobic dance tai jotain. Katsotaan miten käy.
Ps. Mä sain mämmiä, jihuu! Mulle pääsiäinen tuli jo vähän etuajassa. Moi ny!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti