Keskiviikkona menimme yhden kaverin ja hänen lapsiensa kanssa maatilalle, josta olen paljon kuullut, mutta jostain syystä sinne meneminen on aina jäänyt. Oli kyllä tosi kiva paikka! Siellä oli iso leikkipaikka ja pihassa vanha traktori, jonka kyytiin sai mennä istumaan ja muka ajelemaan. Tämä oli siis oikea maatila navettoineen ja sikaloineen (onko toi sana?) päivineen. Maatilan vieressä on maatalouskoulu, jossa opiskellaan farmariksi ja maatilan työntekijäksi.
Pihapiirissä oli myös pieni putiikki, mistä sai ostaa tuoretta puristettua omenamehua, maitoa, hilloja ym. Tänne menemme varmasti uudestaan ja se on meiltä vain puolen tunnin ajomatkan päässä.
Tämä viikko on ollut tosi mukava ja vauhdikas. Koti näyttää siltä, että täällä on vain käyty kääntymässä ja sotkemassa. Tykkään kun on tekemistä, mutta sotkuisesta kodista en tietenkään tykkää. Mun sisko sanoo aina, että tarvitsisin kotiapulaisen. Tämä pitää erittäinkin hyvin paikkansa! Oikeesti mun vahvuuksia ei ole pitää kotia tip top kunnossa. Jotenkin ei vaan kerkeä joka paikkaan eikä jaksakaan. Tällä hetkellä olen keskittynyt kuntoiluun ja suht terveellisen ruuan valmistamiseen ja sitten on näitä lasten mukana tuomia menoja sinne sun tänne. No onneksi tänään iltapäivästä sain inspiksen (pakkohan se oli!) järjestellä tavarat ja huomenna jatkuu hommat.
Muuten pakko mainita, että mun sydän pakahtui tänään, kun hain K:n Stepparista. Näin ensimmäistä kertaa, että hän leikki yhden uuden pojan kanssa. Huoleen aiheenamme on ollut koko täällä olon ajan se, että K ei ole oikein saanut kavereita. Hän on arka puhumaan englantia/saksaa ja ottamaan kontaktia muihin lapsiin kielimuurin takia, vaikka muuten on tosi reipas poika ja Suomessa hän oli ihan kuin eri ihminen tässä suhteessa. No nyt vihdoin hän on löytänyt sielunkumppanin tästä uudesta tulokkaasta. Kuulin K:n opettajalta, että tämä poika on ihan meidän pojan pauloissa ja kyselee K:n perään niinä päivinä kun hän ei ole Stepparissa. Katsotaan miten poikien kaveruus lähtee etenemään :).
Jee, illalla tiedossa Ensitreffit alttarilla Ruotsissa. Jäin koukkuun samantien.
Moikat!
Ps. Pakko vielä loppuun kommentoida tota kuvassa näkyvää Angry birds- hupparia. Ihan kuin V ei olisi kasvanut yhtään ja käyttäisi samaa hupparia vuodesta toiseen heh. V ihastui AB-huppariinsa tosiaan sydänjuuria myöten, joten tällä hetkellä kierrossa on isoveljen vanha hubbis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti