tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kesälomaa blogista

Moi pitkästä aikaa!


Blogi on kärsinyt hiljaisuudesta ties kuinka kauan. Pahoittelut siitä! Meillä on ollut Suomivieraita ja ollaan sairasteltu ja kaikenlaista hässäkkää on ollut. K:lla on vielä Stepparia ensi viikolla ja sitten hänkin jää kesälaitumille kahdeksi kuukaudeksi. Meille on tulossa kesäkuun lopulla sisko ja sen mies ja sen jälkeen meillä ei olekaan paljoa suunnitelmia. Olemme miettineet Suomeen menoa heinäkuussa ja tehdään ehkä jotain pieniä autoreissuja täälläpäin, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Paljon olisi vielä nähtävää! Niin ja jostain syystä en saa lisättyä uusia kuvia koneelle, sekin syö motivaatiota päivittää kuulumisia. Mulla on kännykässä dropbox, josta kuvien pitäisi siirtyä koneelle automaattisesti, mutta tämäpä ei toimi ei. Tekninen tuki on kiireinen omassa työssään, etten ole viitsinyt vaivata häntä tällä mun pikku harrastuksella :). Summasummaarum ajattelin pitää vähän kesätaukoa blogin kirjoittamisesta. Tai en ainakaan ota mitään stressiä päivittämisestä, koska mielessä on nyt paljon kaikenlaista muuta ja intoa ei valitettavasti löydy blogin pitämiselle. Toivottavasti ymmärrätte. Päivitän tilannetta taas sitten syssymmällä, jos vielä muistatte Biscuit Battlen olemassa olon. 

Vielä muutama sananen painonhallinnasta. Mullahan alkoi noin 3-4 kuukautta sitten tsemppi muutamien kilojen karistamiseen ja ylipäätään liikkumisen lisäämiseen. Tilanne on aika jees tällä hetkellä. Olen liikkunut säännöllisesti 3-4 kertaa viikossa ja olen syönyt aika terveellisesti. En ole totaalikieltäytynyt mistään, mutta olen pyrkinyt syömään kaikkea kohtuudella ja vähentämään hiilareita illasta. Mulla on viikon päästä update kuntosalilla ja kuntosaliohjelmaani päivitetään. En haluaisi millään nousta puntarille, mutta katsotaan miten käy. Tiedän, että olen pudottanut ainakin 4kg, mutta en ihan päässyt tavoitteeseeni eli siihen 5-6kg pudotukseen. Tiukassa on kilot. Vielä pitäisi saada pudotettua 2kg niin olisin samoissa lukemissa kuin PT-jakson lopussa. I can do it! Tärkeintä on, että olo on nyt fyysesti paljon fressimpi kuin talvella. 

Nyt toivotan kaikille lukijoilleni oikein ihanaa ja aurinkoista kesää! Kesä on lyhyt, mutta sitäkin spesiaalimpi<3 Take care!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Romaani viime yöstä ja lääkärikäynnistä

Hello!


Täytyy tulla tänne blogin puolelle vähän purkamaan yhtä juttua. Eilen meidän 2vee oli mun sylissä ja vahingossa tökkäsi sormella mun silmään. Ihan kuin olisin tuntenut kynnen pistävän silmääni ja tämän jälkeen koko silmään tuli kauhea kipu. Tuntui kuin siellä olisi ollut joku iso terävä roska, jota en saanut millään pois. Tätä kesti jonkun aikaa kunnes kipu laantui ja pystyin olemaan aika normaalisti. Päivän mittaan silmää hiersi aika ajoin, mutta iltaa kohden homma paheni. Silmää rupesi oikein kunnolla kirveltämään ja viiltävä kipu tuli aina kun räpsytin silmää. Tuleepas nyt oikein yksityiskohtainen selostus :). Anyway, viime yö oli jotain hirveetä. En pystynyt nukkumaan kuin pätkissä. Silmää oli vaikea pitää kiinni ja aukikaan ei ollut hyvä. Miehellä soi herätyskello klo 4 ja viiden maissa hänen oli tarkoitus lähteä työreissuun. Yöllähän kaikki asiat saa ihan tajuttomat mittasuhteet. Mä väänsin melkein itkua, että miten selviän seuraavasta päivästä. K pitäisi viedä Steppariin, pitäisi mennä lääkäriin, pitäisi jaksaa koko päivä lasten kanssa...


Kuvassa äitienpäiväkukat, jotka on piristämässä tekstiä liittymättä millään tavalla aiheeseen, 
olkaapa hyvät ja anteeksi! 



Lääkärihommat on mulle tosi vaikeita täällä vieraassa maassa. Lastenlääkäri on tosin käynyt jo tutuksi, ei siinä mitään. Mutta jotenkin on urpo olo, kun ei tiedä ihan kaikkia systeemejä. Onko tämä nyt päivystysasia vai mennäkö suoraan lääkäriin?! Mies rauhoitteli ja lupasi järkätä mulle lääkäriajan. Se on niin paras! Sitten mä stressasin, että miten mä pääsen sinne lekurille (vieläpä mun surkealla suuntavaistolla), kun en pysty pitämään kunnolla silmää auki ja molemmilla käsillä pidin päätäni. Yö oli tosi sekava ja kivulias. Aamulla (4.30) sitten viimeistään itkeä tihuuttelin, että mitä mä teen??!! Mies lupasi, että kaikki hoituu ja läks työreissuun. Menin takaisin nukkumaan ja sain kuin sainkin unta, kunnes herätyskello herätti klo 7. Olo oli jo parempi ja pystyin tekemään kaikki aamurutiinit normaalisti ja lähdin viemään poikaa kerhoon, koska hän halusi sinne niin kovasti. No kurvaan Stepparin pihaan ja huomaan normaalia enemmän autoja ja lapsia ulkoiluvaatteet päällä eväslaatikot kainalossa. Sitten muistin, että tänäänhän on ulkoilupäivä ja K:n ryhmä lähtee eläintarhaan, johon minä siis lupasin lähteä mukaan. KIVA! Hyvä äitifiilis siinä. Ei muuta kuin selittämään opettajille, että unohdin koko jutun, yö meni valvoessa enkä pysty lähtemään mukaan, koska menen lääkäriin jne. Onneksi Stepparin tädit oli niin ymmärtäväisiä, että me saimme uuden mahdollisuuden osallistua ulkoilupäivään seuraavana päivänä eri ryhmän kanssa. K jäi Steppariin viettämään normaalia päivää ja me mennään kaikki sitten vasta huomenna. K:n uusi bestis osallistuu myös vasta silloin. Eli win-win situation. 


Miehen työkaveri, joka osaa saksaa, on hoitanut paljon meidän henkilökohtaisia asioita täällä Sveitsissä olon aikana ja jo ennen muuttoakin. Hän soitti minulle, kun olin lähdössä Stepparin pihasta. Hän oli varannut minulle ajan silmälääkärille meidän omasta kylästä. Sinne sain mennä samantien. Sain selville miesten avustuksella missä rakennuksessa lääkäri sijaitsee, mutta lääkärin ovelle olikin yllättävän vaikea löytää. Praktiikka oli meidän ruokakaupan Migroksen rakennuksessa, mutta ovelasti sinne mentiin sivu-/takakautta. Minä seilasin hissillä menemään ja kysyin apteekista neuvoa ja kävin kääntymässä jonkun fysioterapeutin juttusillakin, joka vihdoin osasi neuvoa meidät oikeaan paikkaan. Mulla oli siis rattaissa tämä itse syyllinen mukana heh. Löysin kuin löysinkin silmälääkärin puljun ja vastassa oli oikein mukava vanhempi täti. Näytin vain vakuutuskorttini ja pääsin suoraan lekurin huoneeseen, joka laittoi jotain tippoja silmään ja katsoi ihme laitteella ja totesi saksaksi missä mennään. Hauskaa kun otin ohjeita vastaan saksaksi ja päättelin pitääkö räpsytellä silmää vai pitää auki vai mitä häh. Voi elämä näitä tilanteita. Sitten mä hokasin, että ehkä hän osaa englantia ja osasihan hän sen verran, että twice tätä tippaa ja twice tätä after 2 hours. Haha.. siinä selviteltiin sitten vastaanottovirkailijan kanssa, joka oli siis lekurin vaimo ja jolla oli selvästi parempi englanninkielen taito kuin miehellään, että kuinka niitä tippoja oikein otetaan. Silmässä näkyi valkuaisessa haava tai naarmu.. saksaksi tuli selostus, mutta kehonkielestä päätellen silmän ympärillä oli jotain :D. Pointsit jälleen siitä, ettei mitään reseptejä tarvittu vaan sain lääkkeet suoraan lääkäriltä. Ei mitään hajua paljonko tämä lysti tulee maksamaan, mitä vakuutuskorvaa vai korvaako mitään. Se jää nähtäväksi, mutta onneksi asia hoitui. Vastaanotto täti muuten kysyi mistä olen kotoisin ja kuultuaan että Suomesta, niin hän kehui kovasti Helsinkiä kauniiksi kaupungiksi. Hyvä Suomi! Muutenkin kaikki ihmiset, jotka kuulevat, että olemme Suomesta, ovat iloisesti yllättyneitä. Suomella on täällä hyvä maine, JEIJ! 

Semmoista täälläpäin. Tämmöiset pienet isot jutut jää itselle mieleen ja jää tavallaan kivaksi muistoksi Sveitsin ajasta. Huomenna siis ajelen poikien kanssa eläinpuistoon joten luvassa on varmasti mukava päivä. 

Heipat!

tiistai 19. toukokuuta 2015

Legoland

Tässä on vähän tunnelmia Legolandista Saksasta. 



Olen itse käynyt lapsena Tanskan Legolandiassa ja mieleeni on jäänyt lukuisat legoista tehdyt pienoismallit. Oli hauska huomata, että meidänkin pojat olivat tosi kiinnostuneita juuri näistä samoista. Onhan ne upeita! Siellä oli tehty pienoismalli mm. Berliinistä, Veneziasta, Luzernista, ja Frankfurtista. Poikien mielestä kiinnostavia oli tietenkin liikkuvat junat, autot ja laivat. 



Kävimme Legolandissa lauantaina joten paikalla oli paljon ihmisiä. Me ei osattu varautua tähän oikein kunnolla. Mitä opimme? Ainakin sen, että sisäänpääsyliput kannattaa ostaa etukäteen netistä. Kannattaa varata tarpeeksi eväitä mukaan ja jos mahdollista niin kannattaa mennä sesonkiajan ulkopuolella ja arkipäivänä. Tämähän ei vielä ollut high seasonia, mutta kyseessä oli pitkä viikonloppu ja perjantaina satoi, joten monet varmasti päättivät mennä sinne lauantaina.  Jotkut huvilaitteet jäi kokeilematta pitkien jonojen takia. Todettiin, että jos haluaa mennä laitteisiin, kannattaa suunnata Suomeen esim Powerparkiin tai Wasalandiaan, niin ei tarvi paljoa jonotella pienten lasten kanssa. Kokemuksena Legoland oli hieno ja lapset tykkäsivät, se on pääasia. Vietimme siellä aikaa yhteensä 6 tuntia ja kun vihdoin pääsimme autolle, niin pojat nukahtivat samantien. Isompi poika heräsi tuona aamuna kuudelta ja herätteli meitä muita, että joko mennään :).

Suosittelen kyllä Legolandia niin isoille kuin pienemmillekin. Sieltä löytyy kyllä tekemistä joka lähtöön ja kaiken ikäisille. Nyt on taas yksi rasti ruudussa.

Tschüss!



sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Uimaranta korkattu ja 4 possua

Sunnuntaita!

Sveitsistä jään kaipaamaan pitkää kevättä ja kesää. Täällä on ollut kaunista ja lämmintä jo niin pitkään ja välillä nään Suomesta kuvia, joissa lapsilla on vielä pipot päässä. Äitinikin kertoi, että Itä-Suomessa on nyt vasta pieniä silmuja omena- ja kirsikkapuissa. Epäreilua. Sään puolesta ei ole kyllä ikävä Suomeen. 

Tällä viikolla ostin kausikortin meidän lähirantaan. Kyllä, tämä ranta-alue on tosiaan maksullinen. Ei yllätä kun kyse on Sveitsistä. On täällä tosin ilmaisiakin yleisiä rantoja, mutta meidän kylän omaan on sisäänpääsymaksu. Me tullaan kyllä käymään siellä ahkerasti tänäkin kesänä. Lasten kahluualtaassa ei ollut vielä vettä, mutta kyllä lapsilla kului aika muutenkin. Pojat pulahtivat yhtenä päivänä järveen, mutta vesi oli vielä tosi kylmää. 

Me käytiin tänä viikonloppuna Münchenissä ja Legolandiassa Günzburgissa. Laitan kuvia myöhemmin, kun olen saanut ne koneelle asti. Nyt laiska sunnuntai saa mun puolesta jatkua. Reissun jälkeinen päivä on mulle aina kova pala. Inhoan laukkujen purkamista ja pyykkien selvittelyä. Tuntuu, että kämppä on kaaoksessa samantien kun astuu ovesta sisään ja läväyttää tavarat eteiseen. Kyllästyttää jatkuva siivoaminen tai oikeastaan krooninen sotku!!!! 4 possua samassa taloudessa ei ole hyvä yhdistelmä, ei kai tähän muuta selitystä ole, kuitti!! 

maanantai 11. toukokuuta 2015

Omenasipsit

Vinkki vitonen. Pahimpaan naposteluhätään kuivatut omenat tai "shiphsiä" niin kuin 2vee sen sanoo. Tässä on tosiaan terveellinen sipsi! 


Ei mulla muuta.
Mukavaa alkanutta viikkoa porukat! x

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäivä

Moi!

Joka tuutista tulee äitienpäivähömppää ja niin tulee täältäkin! Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja erityisesti omalle rakkaalle mammalleni!<3<3 Tämä vuosi on siitä erikoinen, että saamme ystäväpiiriin vauvoja ja yksi syntyikin tällä viikolla. Spesiaaliterkut tuoreelle äidille ja masu pystyssä olevalle Müllerille! 

Nutellamuffinssit

2 dl nutellaa
2 kananmunaa
n. 1,5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl sokeria

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jaa n. 13 muffinssivuokaan. Paista 180 asteessa n. 12 min. Takuuvarma ja helppo resepti - lopputulos suussa sulava. En suosittele testaamaan, koska jäät takuulla koukkuun!

Tein nutellamuffinsseja poikien toivomuksesta jo perjantaina ;). Oi että kun ne oli sitten hyviä ja meni syömiset vähän överiksi. Tänä aamuna sain aamupalan sänkyyn ja vanhemmalta pojalta hellyyttävän askartelun "I love you all the way to the moon". Mukana oli myös piirrustus, jonka takana luki mieheni käsialalla lyijykynällä raapustettuna "tämä lahjakortti oikeuttaa ammattisiivoojan käytön: sisältää ikkunan pesun, kylppäreiden pesun jne..." Paras lahja ikinä kaikessa yksinkertaisuudessaan ja tulee todellakin tarpeeseen, kuten tiedätte! 

Oikein leppoisaa ja ihanaa päivän jatkoa kaikille. Tämä päivä on omalla tavallaan kiva, vaikka lapset tuolla tappelee, huutaa ja pesukone pyörii. Meillä ei ole mitään suunnitelmia, koska pojat yskii ja nenät vuotaa ja me kaikki ollaan vaan aika poikki. Otetaan rennosti ja käydään haukkaamassa raitista ilmaa kauniissa säässä ja mennään tuttuun tapaan fiilispohjalta. 

xxx



torstai 7. toukokuuta 2015

Iltapäivä farmilla ja ilonaihe


Keskiviikkona menimme yhden kaverin ja hänen lapsiensa kanssa maatilalle, josta olen paljon kuullut, mutta jostain syystä sinne meneminen on aina jäänyt. Oli kyllä tosi kiva paikka! Siellä oli iso leikkipaikka ja pihassa vanha traktori, jonka kyytiin sai mennä istumaan ja muka ajelemaan. Tämä oli siis oikea maatila navettoineen ja sikaloineen (onko toi sana?) päivineen. Maatilan vieressä on maatalouskoulu, jossa opiskellaan farmariksi ja maatilan työntekijäksi. 

Pihapiirissä oli myös pieni putiikki, mistä sai ostaa tuoretta puristettua omenamehua, maitoa, hilloja ym. Tänne menemme varmasti uudestaan ja se on meiltä vain puolen tunnin ajomatkan päässä.

Tämä viikko on ollut tosi mukava ja vauhdikas. Koti näyttää siltä, että täällä on vain käyty kääntymässä ja sotkemassa. Tykkään kun on tekemistä, mutta sotkuisesta kodista en tietenkään tykkää. Mun sisko sanoo aina, että tarvitsisin kotiapulaisen. Tämä pitää erittäinkin hyvin paikkansa! Oikeesti mun vahvuuksia ei ole pitää kotia tip top kunnossa. Jotenkin ei vaan kerkeä joka paikkaan eikä jaksakaan. Tällä hetkellä olen keskittynyt kuntoiluun ja suht terveellisen ruuan valmistamiseen ja sitten on näitä lasten mukana tuomia menoja sinne sun tänne. No onneksi tänään iltapäivästä sain inspiksen (pakkohan se oli!) järjestellä tavarat ja huomenna jatkuu hommat. 

Muuten pakko mainita, että mun sydän pakahtui tänään, kun hain K:n Stepparista. Näin ensimmäistä kertaa, että hän leikki yhden uuden pojan kanssa. Huoleen aiheenamme on ollut koko täällä olon ajan se, että K ei ole oikein saanut kavereita. Hän on arka puhumaan englantia/saksaa ja ottamaan kontaktia muihin lapsiin kielimuurin takia, vaikka muuten on tosi reipas poika ja Suomessa hän oli ihan kuin eri ihminen tässä suhteessa. No nyt vihdoin hän on löytänyt sielunkumppanin tästä uudesta tulokkaasta. Kuulin K:n opettajalta, että tämä poika on ihan meidän pojan pauloissa ja kyselee K:n perään niinä päivinä kun hän ei ole Stepparissa. Katsotaan miten poikien kaveruus lähtee etenemään :). 

Jee, illalla tiedossa Ensitreffit alttarilla Ruotsissa. Jäin koukkuun samantien.
Moikat!

Ps. Pakko vielä loppuun kommentoida tota kuvassa näkyvää Angry birds- hupparia. Ihan kuin V ei olisi kasvanut yhtään ja käyttäisi samaa hupparia vuodesta toiseen heh. V ihastui AB-huppariinsa tosiaan sydänjuuria myöten, joten tällä hetkellä kierrossa on isoveljen vanha hubbis. 

perjantai 1. toukokuuta 2015

Ajatuksia arjesta ja Sveitsissä asumisesta

Hallo!


Ajattelin kertoa vähän yleisiä fiilareita pitkästä aikaa. Viime aikoina en ole kirjoittanut mitään kovin henkilökohtaista. Ehkä siksi, että kevättä kohden olen voinut täällä paremmin ja olen ollut tyytyväinen elämään. Tällä hetkellä meidän arkeen kuuluu tietenkin lastenhoitoa, ruuanlaittoa, siivousta eli sitä mitä tehdään jokaisessa lapsiperheessä ja kodissa. Välillä olen ollut kypsä juuri noihin yllä mainittuihin. Tuntuu välillä, että mun aivotoiminta on nollassa ja mä vaan teen noita samoja juttuja päivästä toiseen. Toisaalta tämä on arvokasta aikaa lapsille ja itsellekin, kun ei tarvi olla töissä. En ole mikään uranainen eikä mulla ole mitään erityisiä haaveita työelämään liittyen. Joskus kuitenkin kaipaan kotiäitinä olemisen lisäksi jotain aivotoimintaa kehittävää. Olen miettinyt meneväni saksan kielikurssille ja oikeastaan se on ainut mitä tällä hetkellä voisin kuvitella tekeväni. En halua mennä täällä töihin, koska siinä ei olisi vaan mitään järkeä eikä se varmaan olisi edes mahdollista. Lastenhoito on täällä tosi kallista enkä pystyisi tekemään oman alan töitä ilman kielitaitoa. Päällisin puolin tykkään olla kotona lasten kanssa ja olen loppuviimein tosi rento äiti. Meillä on perus rutiinit, mutta osaan joustaa tietyistä jutuista. Me mennään monesti fiilispohjalla. Joskus meidän päivän kohokohta saattaa olla pelkästään kaupassa käynti ja ulkoilu tai askartelu. Toisaalta joskus on niitä päiviä, etten saa itsestäni mitään irti ja lapset katsoo liikaa piirrettyjä. Näitä päiviä on onneksi ollut viime aikoina vähän, koska en ole ikävöinyt pahemmin Suomeen ja olen löytänyt tarpeeksi seuraa. Äitinä oleminen on joskus niin vaikeeta... ikinä ei ole omasta mielestään hyvä. Tai siis silloin on hyvä äiti, kun lapset syö terveellistä ruokaa, leikkii ja ulkoilee paljon eikä katso piirrettyjä. Nämähän on yksinkertaisia asioita, mutta joskus NIIN vaikeita. Jos oikein tulee huono-äiti-kompleksi niin ajattelen, että monilla lapsilla on asiat paljon huonommin. Ehkä se riittää, että antaa rakkautta ja turvallisen kasvuympäristön. Who knows... ainahan sitä yrittää parhaansa, mutta ei elämä aina mene niin kuin oppikirjoissa.

No nyt juttu lähti vähän ehkä sivuraiteille. Positiivista täällä on se, että meillä on kavereita. Miehellä ei ehkä niin paljoa, koska työ vie suurimman osan elämästä ja tietenkin perhe. Olen selvästi piristynyt salilla käymisestä ja siitä, että meillä on silloin tällöin mahdollisuus pyytää lastenhoitoapua. Odotan ensi syksyä, koska silloin puhaltaa uudet tuulet lasten menoissa. K menee Steppariin kolme aamupäivää viikossa. Koen, että hän tarvii enemmän virikkeitä lähestyessään 5 ikävuotta. Jatkamme englannin kielistä kerhoa vielä vuoden, vaikka K olisi päässyt syksyllä paikalliseen esikouluun. Totesimme, että on parempi saada englanti vähän vahvemmaksi ennen kuin aloittaa taas uuden kielen oppimisen ja Suomessa K voi jatkaa englantilaista koulupolkua jos niikseen tulee (toi on niin hassu sanonta). Steppari on tosi tyyris playschool joten V:n osalta on vielä vähän auki minne hän menee. Ajattelin etsiä meidän kylältä jonkun leikkikerhon, johon hän voisi mennä esim. kerran tai kaksi viikossa 2 tuntia kerrallaan. Se riittäisi ihan hyvin. Steppariin on niin paljon tunkua, että todennäköisesti V ei edes saa sieltä paikkaa, joten siksikin varaudun tsekkaamaan paikallisten kerhojen tarjonnan. Nämä on muuten sellaisia itselle vaikeita juttuja, kun ei osaa saksaa. Jotenkin kaikki tiedonhankinta tuntuu tosi vaikeelta kun pelkästään kerhojen nimetkin kuulostaa niin sekavilta. Sama on kielikurssin kanssa... siirrän sitä koko ajan, kun en vaan jaksaa ottaa asioista selvää. Niin joo ja ilmoitin K:n Suomi-kouluun, joka on joka toinen viikko muutaman tunnin. Pienten ryhmässä on ilmeisesti aika leikkisää toimintaa, mutta kuitenkin tutustutaan kirjaimiin ym. Tärkeintä on kuitenkin, että K saa olla välillä suomalaisten ympäröimänä, koska hän on selvästi erittäin tietoinen olevansa suomalainen ja ylpeä siitä :D. 


Me ollaan oltu täällä pikkasta yli vuoden ja ihan jees fiilis. On ollut ylä- ja alamäkiä, mutta niin se olisi varmasti ollut Suomessakin. Haaveilen aika ajoin Suomeen paluusta ja siitä, että meillä olisi omakotitalo ja oma piha ja naapurusto, jossa lapset saisivat leikkiä muiden lasten kanssa. Onhan meillä täälläkin naapurusto, mutta se on vähän erilaista. Kaikki olisi tuttua ja turvallista eikä tarvitsisi käyttää energiaa vieraalla kielellä toimimiseen. Toisaalta nautin täällä kansainvälisestä ympäristöstä ja siitä, että voimme matkustella ja nähdä uusia paikkoja suht helposti. Elämme tosi kauniissa maassa, joka on turvallinen ja hyvä maa asua. Periaatteessa kaikki edellytykset on siihen, että tänne voisi jäädä, jos olisi oikeesti valmis jättämään kotimaansa. Paljosta pitäisi luopua, mutta samalla saisi paljon takaisinkin, eri asioita vaan. Mä yritän olla ajattelematta Suomeen paluuta, koska me tehdään ratkaisevia päätöksiä vasta syssymmällä. Nyt nautitaan Sveitsin kauniista keväästä ja kesästä eikä analysoida liikaa. Mä olen nimittäin tehnyt sitä ihan liikaa täällä ollessa. Mutta ehkä se kuuluu mun luonteeseen ja tähän prosessiin. Tämä on kuitenkin meidän eka keikka ulkomailla, jos nyt ei oteta laskuihin mun au pair- vuotta (puolta vuotta) tai miehen kielikursseja ym. Monet, jotka ovat asuneet monessa eri maassa ennen tänne tuloa, osaa jotenkin ottaa kaiken lunkimmin kuin tämmöinen noviisi. Se on varmaa, että olen kasvanut ihmisenä ja saanut rohkeutta monessa asiassa. En tule palaamaan Suomeen samanlaisena ja sekin kyllä vähän jänskättää. Mulla tulee aina olemaan takataskussa tämä kokemus, joka vaikuttaa moneen asiaan tulevaisuudessa. 

Tällaisia mietteitä tänään. Ei tullut nyt vappujuttuja, koska täällä vappu ei näy mitenkään. Mun teki niin mieli munkkeja, kun äiti pisti kuvan munkeista ja simasta, mutta en jaksanut ruveta vääntämään niitä. Olemme menossa huomenna yhden suomalaisperheen luo viettämään vappua vähän jälkijunassa joten ehkä me kuitenkin saadaan ripaus vappufiilistä.

Se olis moro nyt!




keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tiesittekö tätä?

Otsikko kuulostaa mielenkiintoisemmalta, kuin mitä teksti tulee pitämään sisällään.  Sori :). Kaikkea sitä oppii. Yhdessä lastenohjelmassa kerrottiin, että tuore kananmuna uppoaa pohjaan ja vanha kelluu. Meidän piti heti testata tätä ja hommahan toimi juuri niin kuin piti. Meillä sattui olemaan jääkaapissa "vanhoja" sekä uusia kananmunia. Joskus nimittäin laitan kananmunat jääkaapissa lokerikkoon ja silloinhan ei tiedä eikä muista milloin on parasta ennen päivämäärä. Tällä keinolla voi testata onko kananmunat syötäviä. Tiesittekö tätä kikkaa? 



Alimmassa kuvassa tuore kananmuna upposi pohjaan. Lasikulhon pohja on aika paksu, siksi näyttää siltä, ettei kananmuna olisi pohjassa asti.

Kananmunista puheen ollen... olen nyt kuukauden päivät välttänyt hiilareita iltaruualla ja sen jälkeen. Tietenkin tämä meni sekaisin Ruotsissa ja nyt kun oli vieraita. No anyway, olen taas ruodussa ja todennut tämän tosi hyväksi. Paistan tai keitän illalla kananmunan muun ruuan lisäksi niin siitä saa helposti täytettä ja proteiinia lautaselle. 

-Meidän 2- vuotiaan suusta kananmuna on "ana - uma"-




maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kuvia keväisestä Sveitsistä ja viikonlopun pikaiset kuulumiset

Ciao!
Tässä on joitakin kuvia viikonlopulta Sattelista ja Zugista. Meillä oli kylässä viikonlopun yli Ruotsinsuomalaisia kavereita. Meillä on käynyt vuoden aikana aika paljon vieraita ja varsinkin mun miehelle on muodustunut jo rutiiniksi, millä tavalla kaikkia hostataan. Hän ottaa selvää paikoista, mihin kannattaa mennä ja mitä voitaisiin tehdä. Me jo nauretaan sille, kun hän laukoo perus turistioppaan lauseita tietyissä nähtävyyksissä. Täytyy antaa kyllä probsit miehelleni - hän on hyvä host. 





Lauantaina käytiin koko porukalla Sattelissa vuorella, joka on mukava paikka lapsille ja aikuisille. Talvisin se toimii laskettelupaikkana ja kesällä siellä on pomppulinnoja ja kelkkarata. Siellä on eri pituisia haikkausreittejä, nuotiopaikkoja, leikkipaikka ja mm. aaseja ja vuohia. Niin ja onhan siellä se riippusiltakin, josta olen joskus tänne kirjoittanut.

Sunnuntaina käytiin aikuisten kesken syömässä Zugin vanhassa kaupungissa italialaisessa ravintolassa... siellä tuli sitten ne viikonlopun hiilariähkyt, mutta oli sen arvoista.



Aurinko laskee ja ilta hämärtää. 





Mies lähti tänään työreissuun ja tulee takaisin torstai-iltana. Tietenkin koitan kehitellä meille tekemistä, ettei homehduta vain kotona. Huomenna K menee Steppariin ja V menee Kinderparadisiin leikkimään ja minä painelen salille. Viikonloppuna meni ruokailut vähän niin ja näin ja nyt on mukava palata taas omiin ruoka- ja liikkumisrutiineihin. Olen löytänyt mukavan kombon salista ja ryhmäliikuntatunneista. Salin lisäksi käyn aerobic dance- tunneilla ja zumbassa. Olen todennut, että kannattaa tehdä sitä mistä tykkää. En tykkää käydä yksin lenkeillä ja oikeastaan en pidä muutenkaan lenkkeilystä. Se on tylsää suoraan sanottuna. Tykkään tanssillisista jutuista, joten näillä mennään. Tärkeintä on se, että liikkuu, olipa se sitten mitä lajia tahansa. 

Väripläjäys vielä loppuun.


Ehkäpä tulossa on päivityksiä tiheämmin nyt kun istuskelen muutaman illan yksikseen.
Mukavaa viikkoa kamut xx

Ps. Sain kommentin edelliseen postaukseen, mutta se oli tyhjä. En siis tahallaan jättänyt sitä julkaisematta. Jos tunnistat itsesi, niin laitatko viestin uudelleen, kaunis kiitos<3

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Kilojen karistusta ja kevyt ruokavinkki

Hallo!

Mullahan on menossa edelleen (!!!) muutaman kilon laihdutusprojekti. Toistaiseksi aika hyvin menee... kokeilin totaalista sokerilakkoa, mutta nääh, se ei onnistunut. Tällä hetkellä syön kohtuudella vähän kaikkea, mutta välttelen pullaleipiä ja rasvaisia ruokia kuten pitsoja ja ranskalaisia. Illalla yritän syödä hiilaritonta ruokaa elikkäs päivällinen on joko keitto, salaatti tai lihaa ja lämpimiä kasviksia. Jos vielä ennen nukkumaan menoa hiukoo, niin otan hedelmän tai vähän pähkinöitä tms. Jos käyn illalla salilla, niin syön treenin jälkeen smoothien tai jugurttia marjoilla. Tämä tyyli on tuntunut hyvältä. Ei liian extreme-juttuja vaan aika tavallista ja monipuolista ruokaa. Niin ja oikeesti suosittelen sitä aamudrinksua eli vettä sitruunamehulla! Lähtee aamu kivasti käyntiin. 



Kesäkurpitsakeitto noin 3 annosta

4 kesäkurpitsaa
1 kasvisliemikuutio
1 rkl tuorejuustoa tai tilkka kermaa (voi jättää myös pois)
yrttisuolaa

Kuori kesäkurpitsat ja laita veteen kiehumaan. Lisää kasvisliemikuutio keitinveteen. Kun kesäkurpitsat ovat kypsiä, kaada ylimääräinen vesi toiseen astiaan (muuten keitosta tulee liian löysää). Soseuta kurpitsat ja lisää tuorejuusto ja yrttisuolaa. Lisää keitinlientä jos keitto on liian paksua. Keiton voi syödä sellaisenaan tai halutessaan voi lisätä lautaselle maustettuja kananpaloja ja raejuustoa.

Moikat!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Kirpparilöytö

Löysin Ruotsista kirpparilta ihanan hopeisen kulhon. Ajattelin sen ensiksi tarjoilukulhoksi, mutta se päätyikin makuuhuoneen lipaston päälle. Mulla on kaikenlaista rihkamaa, jotka mahtuu nyt hyvin tuohon kulhoon ja kaikki on sopivasti sekavassa järjestyksessä meikäläisen tyyliin.




Ruotsissa on muuten aivan ihastuttavia antiikkikirppareita. Harmi vaan, kun sieltä ei saa raahattua tänne mitään. Rakastan kauniita vanhoja esineitä, mutta jostain kumman syystä niitä on meillä hyvin vähän. En vissiin malta nähdä vaivaa niiden hankkimiseen, vaan päädyn liian usein Ikeaan, plaah! Täytyy skarpata tulevaisuudessa, koska haavesisustukseeni kuuluisi uusia ja vanhoja huonekaluja ja esineitä sekaisin sulassa sovussa. 

Tsemppiä uuteen viikkoon! x




lauantai 18. huhtikuuta 2015

Heja Sverige!

Se on moro pitkästä aikaa!

Ruotsin reissu tuli tehtyä ja kivaahan siellä oli! Ilmat oli kyllä ihan syvältä. Tuuli kauheasti ja oli kylmä. Kerrankin oli ihana palata kotiin, kun täällä oli viikon aikana tullut kunnon kevät vihertävine puineen ja pensaineen ja ihania vaaleanpunaisia ja valkoisia kukkivia puita (oisko kirsikka ja joku magnolia?! älkää kysykö multa :D). Täällä oli muutaman päivän 20 astetta ja oikein mukavia ulkoilusäitä. Pari päivää ehti sataakin.. kiinnostaa varmaan täydet. En tiedä miksi säästä pitää aina sanoa muutama sananen. 

Lennot meni mukavasti, pojat on tottuneita reissaajia. Zürichin päässä ehdittiin olla familyroomissa, jossa pojat leikkivät ennen koneeseen pääsyä. 


Kyllä Ruotsissakin oli jo kukkia :)





Mun lemppareita, "mumsmumseja"!

Kävin Ruotsissa kampaajalla, koska äitini oli käynyt siellä ja oli tyytyväinen lopputulokseen, joten uskalsin mennä samalle tyypille. Sveitsissä kampaamohinnat hipoo pilviä, siinä toinen syy miksi menin... kolmas syy oli ylikasvanut ja kulahtanut tukka.



Kampaamossa oli tosi kivaa... ainahan siellä on aika kivaa, jos kampaajan kanssa synkkaa ja voi rupatella mukavia. Pidän muuten erityisesti ruotsalaisista sisustuslehdistä.. selailin hulluna lehtiä sen minkä ehdin ja ostin myöhemmin muutamia kotiinkin. En tykkää katsella sisustusjuttuja netissä esim. pinterest on mulle ihan hepreaa. Sen verran kivikautinen olen. En ole muuten ikinä istunut niin mukavasti pesupaikalla kuin tässä kampaamossa. Siellä oli nimittäin hierontatuolit, jotka sai makuuasentoon. Miettikää! Päähieronta on kivaa, mutta yleensä siinä saa olla niska vääränä epämukavassa asennossa. 


Ostin kampaamosta Kerastasen volume in powderia ja lämpösuojavoidetta(?), jota laitettiin ensiksi pyyhekuiviin hiuksiin. Sitten kampaaja föönasi mun hiukset ja laittoi raudalla loivat kiharat, joihin hän suihkutteli tuota volumejuttua. Bed Headin lakka on ihan parasta ja tuo Wellan Luxeoil on loistava tuote, jota voi laittaa pyyhekuiviin tai kuiviin hiuksiin.. se on ihanan tuoksuinen ja hoitava tuote, joka siis jätetään hiuksiin. Näillä mennään ja pärjätään oikein hyvin. Nyt ei pitäisi hiusten lentää sähköisenä ja toivottavasti saan ne pysymään kiiltävinä ja terveen näköisenä!


No joo.. ostin tuon raudankin... mulla on nimittäin ollut käytössä joku vitosen minirauta, jonka kanssa menee ikä ja terveys kiharoita vääntäessä tai suoristaessa hiuksia. Niin ja tuo tupeerauskampa.. hmm.. en tiedä mikä kohtaus iski siellä. Olin vissiin vähän fiilareissa kaikesta hemmotelusta joten yhtäkkiä tarvitsin muka senkin. 


Kauneudenhoidolla jatketaan... Mä olen in love Lumenen Bright-tuotteisiin, näihin oransseihin putiloihin. Olen käyttänyt kasvojen puhdistusainetta ja kasvovettä ja nyt löysin päivävoiteen, jossa on suojakerrointakin. Ripsari oli päässyt kuivahtamaan joten siskoni suositteli tätä Sensain 38, joka lähtee pois lämpimällä vedellä. Se oli joku volyymia antava ja pidentävä, tykkäsin myös tästä! Ja olen myös in love kirkkaan pinkkeihin kynsiin. Kesää vasten huippu pirtsakka väri! Kylläpäs mä nyt mainostan.





Koklattiin äitin hiuksiin rautaa ja oikein hyvin toimi. Räpsittiin kuvia ihan muuten vaan, eikä blogimielessä. Siksi nuo sotkut, kun äiti oli aamulookissa eikä varmaankaan halua naamakuviansa tänne :). 


Ei Ruotsissa tosiaan sen ihmeellisempiä tapahtunut. Sukuloitiin, syötiin, vähäsen shoppailtiin, leikittiin ja ulkoiltiin ja bonuksena tuo kampaamokeikka. Hauskaa muuten kun meidän 4vee oli ihan sekasin mikä maa mikä valuutta.. välillä me oltiin Espanjassa, välillä Sveitsissä. Kassalla hän sanoi täteille "danke schön/bitte schön" ja kaduilla tervehti muita "Hallo!" tai lähtiessä "byebye". Tajusi kuitenkin, ettei voi Suomea puhua. Reppana maailmankansalainen. 


Hejdå o trevlig helg! 

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pikkusysterin vierailu ja reissailua

Ciao!
Huippu juttu kävi tässä reilu viikko takaperin, kun mun sisko tuli meille käymään ensimmäistä kertaa. Käytiin yhdessä lenkillä ja vietettiin mukavaa aikaa yhdessä. Tuntui kuin "ennen vanhaan" silloin Suomessa, kun sisko oli usein meillä ja istuskeltiin sohvalla ja höpistiin niitä näitä (karkkipussi kourassa. Tällä kertaa pysyttiin kohtuudessa ja syötiin vaan Fazerin suklaata). Säät eivät kyllä suosineet yhtään. Koko ajan satoi vettä enemmän tai vähemmän. Joten päätettiin viikonlopuksi hurauttaa Italiaan paremman sään toivossa Comojärven ympäristöön. Tällä kertaa yövyimme Porlezzassa, joka oli tosi pieni paikka Comojärven pohjoispuolella. Hotelli Parco San Marco oli tosi kiva lapsia ajatellen, koska siellä oli myös sisäuima-altaat nyt kun ei vielä ulkona tarennut uida. Lauantaiksi ajeltiin Milanoon ja sitten illalla kotimatkalla pysähdyttiin Comoon syömään ja katselemaan kaupungin menoa.






Comoa iltavalaistuksessa
Mä en tajua mistä noi jalat tohon ilmesty, panoramakuvauksen syytä vissiin :D

Me ollaan matkusteltu ja reissattu lähialueella viime aikoina aika paljon ja vielä yksi reissu tulee ennen kesää. Lähden poikien kanssa huomenna Ruotsiin sukuloimaan nyt kun K on kevätlomalla Stepparista. Ollaan tällä hetkellä sillä asenteella, että halutaan ottaa kaikki irti täällä asumisesta ja siitä, että välimatkat Euroopan sisällä on kätevät autolla sekä lentäen. Palaan astialle noin viikon kuluttua ja toivon, että täällä olisi sillä välin ruvennut oikein kunnolla vihertämään. Muistan kun vuosi sitten tähän aikaan täällä oli kevät todella pitkällä, mutta esim. eilen satoi lunta, yök! Nyt on kyllä luvattu viikoksi eteenpäin aurinkoisia ilmoja ja asteita about 17, mutta taitaa aurinko onneksi paistaa myös Ruotsissa.

Moikka moi!