Vuosi on kulunut siitä, kun muutettiin tänne. Äkkiä aika vierähtää. Tänäkin pääsiäisenä ollaan ihan kotosalla ja kylä on hiljentynyt pääsiäisen viettoon. Onneksi K teki Stepparissa kivan pääsiäiskoristeen, koska olen taas laiskasti koristellut kotia. Ostin vain keltaisia tulppaaneja, laitoin ruokapöydälle uuden liinan ja otin esille pääsiäispupun, joka on kyllä niin symppis. Tykkään kun on jotain tiettyjä rakkaita esineitä, jotka ottaa esille aina sesongin mukaan. Siitä tulee mukavan kotoisa olo. On kyllä ikävä rairuohoja ja virpomisoksia... Okei no oksia olisin voinut koristella lasten kanssa, mutta en uskaltanut mennä repimään niitä mistä tahansa. Tiedä vaikka siitä sakotettaisiin heh. Ehkä menen ens pääsiäisenä pimeällä metsään hakemaan vähän matskua. Ei liity aiheeseen, mutta just puhuttiin miehen kanssa, että täällä on niin siistiä ja tiukat säännöt, ettei uskalla edes sylkäistä valoisaan aikaan heh. Näköjään me eletään vielä aika varpaillaan, ettei vaan loukata ketään tai rikota sääntöjä.
Leipasin eilen pääsiäiskakun, koska meidät kutsuttiin illalla kylään syömään pääsiäisateriaa. Minua pyydettiin tuomaan jälkkäri, joka olisi perinteinen suomalainen pääsiäisherkku. Noh, täältä kun ei saa mämmiä, niin täytyi tyytyä juustokakkuun. Enkä ole oikein pashan ystävä ja sen teko jotenkin vaan tökki. Kyllä vierailla olisi varmaan mennyt kahvit väärään kurkkuun, kun olisin tarjonnut pokalla mämmiä. Juustokakun ohje löytyy kinuskikissan sivuilta täältä.
Saimme nauttia ihanan illallisen. Pääruuasta unohdin räpsiä kuvia, mutta alkusalaatti oli aivan mieletön. Täytyypä ottaa tosta vinkkiä. Siinä oli jotain siemeniä ja pähkinöitä ja taisi olla jalopenon palojakin, kaikki jotenkin sopi niin hyvin yhteen. Nam!
Ei mulla sen kummempaa asiaa ole, elämä hymyilee. Kevät on täällä ja mieli raikas.
Oikein rauhallista ja ihanaa pääsiäistä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti