Hands up for the cool boys!

Moi! Ensiksi pakko vähän purkaa muutama juttu. En haluaisi valittaa, MUTTA en vaan millään meinaa saada pakkaa kokoon Suomireissun jäljiltä. On väsy, mikään ei huvita, kämppä on sotkuinen, tuntuu että on vaan liikaa hommaa. Mies on ollut pari päivää työreissussa, ei paha, mutta vaikuttaa kummasti. Miten voi olla niin riittämätön olo. En saa itsestäni mitään irti. Tarviiko? Miten voi vain kahden pienen lapsen ja kodin hoitaminen olla niin rankkaa. Ei se aina ole, mutta tänään on. Sitten pitäisi pitää itsestään huolta, pukeutua trendikkäästi ja näyttää hyvältä, syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti... listaa voisi jatkaa.

Kaiken kökön keskellä (tää on lähinnä fiilis, down-päivä taas, huomenna on toivottavasti up-päivä!) mua piristää nää hauskat pojat. Vaikka ne vie musta kaikki mehut, niin kyllä ne antaakin paljon. Mä seuraan sellaista blogia kuin After the Storm ja sen inspiroimana tulee nämä...

Tässä mä oon, 1,5v mammanpoika. Mulla on hauskoja ilmeitä ja eleitä. Mä innostun todella kovasti kaikista pienistä jutuista kuten rusinat, xylitol-pastillit, hyvä kirja, norsu (joka on tuolla kärryssä), autot jne. Joskus kun mä oikein innostun niin mä steppaan paikoillaan hymy korvissa tai pyörin ympäri monta kertaa. Mulla on omaa tahtoa ja koettelen välillä tosi kovaa äidin ja isän hermoja. Yleensä saan tahtoni läpi, kun kukaan ei jaksa kuunnella mun itkua ja raivoamista. Pääasiassa olen kyllä hyvällä tuulella ja olen hauska veijari. Syön melkein mitä vain ja suurinta herkkua on herneet ja mustikat sekä "nonena"=omena, niin ja ne rusinat, joita on kiva valkata myslin seasta. Osaan syödä itse, välillä käsillä ja välillä haarukalla tai lusikalla. Puolet ruuasta on lattialla tai sylissä, koska mä en enää suostu pitämään ruokaessua, joka äitin mielestä olis niin kätevä. Mä kaadan aika monta kertaa päivässä maidot tai vedet lattialle. Mä oon niin syötävän söpö, että se jo itsessään piristää mun mammaa, vaikka mä kuljen sen perässä kyllästymiseen asti. Mä osaan jo antaa pusuja (ilman ääntä). Tykkään mun isoveljestä ja kopioin kaikkea mitä se tekee. Annoin tänään sille tosi monta halia. Mulla on monta sanaa: paipai/eippa, heppa, tippu, aippa, peipää, aitoo=maito, tettä, äiti, ummi, pappa, nanana=banana, wau, auto, pipi... (Siinä yhdessä kuvassa mulla on päällä mun isoveljen huppari, koska mä kastelin kaikki mun vaatteet hypätessäni tuonne veteen. Miks en osaa tehdä kaikkea mitä isoveli tekee?!)

Mä taas sitten oon ton pikkuipanan isoveli ja parin kuukauden päästä jo 4 vee. Mulla on ideoita ja ajatelmia vaikka muille jakaa. Puhun ja selitän paljon, koska mulla on koko ajan montaa rautaa tulessa. Olen energinen ja kekseliäs. Mulla on tosi vilkas mielikuvitus. Näissä kuvissa mä kalastan lehtiä pitkällä oljenkorrella. Keksin leikin melkein mistä vain, mutta eniten mä kyllä tykkään leikkiä autoilla konttien lattialla. Äiti ei oikein ole innoissaan, kun mun housuihin tulee reiät polviin muutamassa päivässä. Se puhui jotain polvipaikkojen hankkimisesta. Mä ihan tykkään nykyisin mennä sinne pöllökerhoon. Aluksi en millään tajunnut, miksi äiti ei voi jäädä sinne. Onneksi olen siellä vaan 3,5 tuntia kerrallaan. Ihan jees. En aina ymmärrä mitä siellä puhutaan, mutta seuraan muita ja toistan perässä mitä tädit sanoo. Kyllä mä varmaan kohta opin englantia. Mulla on Suomessa hyviä kavereita ja ihania serkkuja, joiden kanssa tykkään leikkiä. Mulla on ikävä niitä, mutta tykkään silti Sveitsistä, koska mun lelut on täällä ja koska meidän ikkunaverhot menee nappia painamalla kiinni ja auki. 

Tykkään pyöräillä, skeitata ja potkutella mun potkulaudalla. Olen taitava melkein missä vain. Tosin en ole yhtään kiinnostunut piirtämisestä tai värittämisestä. Joskus maalaan vesiväreillä tai teen juttuja muovailuvahalla, mutta autot on vaan niin parhaita. Tykkään pågen leivästä, banaanista, makaroonista, raejuustosta ja kurkusta niin ja tietenkin suklaasta... en oikein muusta. Tää tuottaa äitille vähän päänvaivaa. Tykkään kovasti mun pikkuveljestä, vaikka joskus se on rasittava, kun se sotkee mun leikit. Pidän huolta pikkuveljestä ja pidän sen puolia, joskus kuulemma vähän liiankin hanakasti. En viihdy yhtään yksin, en edes yöllä, siksi on kiva kömpiä melkein joka yö äitin ja iskän väliin. Yksi mun lempibiiseistä on Kakkaa lumella by Ella ja Aleksi.

Sen pituinen se <3