perjantai 29. marraskuuta 2013

Synttärihumua

Synttärit onnellisesti ohi :) Tosi mukavaa oli! Kiitos kaikille pienille vieraille ja mammoille. Eilen illalla myöhään alotin juhlien väsäämisen, kun tiesin että aamullekin riittäisi ihan tarpeeksi hommia. Kämppä oli nimittäin kuin hurlumhei vielä eilen illalla. Koristelin vähän autoilmapalloja ja punaista serpentiiniä ja tunnelmaa loi kynttilät ja joulutähdet ja -koristeet. 
Laitan lähiaikoina "joulutunnelmaa postauksen". Joulu on niin ihanaa aikaa, kun saa koristella kotia, me like it :)

Aamu ei oikein alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Huomasin, että meiltähän puuttuu yks jos toinenkin aika tarpeellinen leivontajuttu. En kerennyt kauppaankaan kun kello tikitti eteenpäin ja 101 asiaa hoidettavana (kaiken tän lisäksi se kylkiäinen mukana käsipuolessa). Niin eli puuttui leivinpaperit, vehnäjauhot, lopulta kananmunat... Selviää tarinan edetessä ;) 



Tarkoitus oli tehdä siis kääretorttuleivoksia. Huomasin, että meiltähän löytyy kuitenkin kookosjauhoja. En ole koskaan aikaisemmin leiponut niistä mitään. No heitin sitten joukkoon saman verran kookosjauhoja kuin olisi pitänyt laittaa vehnäjauhoja, Nääh.. Yhtäkkiä kulhossa näytti olevan kuohkean taikinan sijasta murotaikina :D nice! Laitoin sen kuitenkin uunin kokeilumielessä, kun halusin nähdä millasta siitä tulee. 




Että semmosta. Leikkasin korpun kekseiksi, koska hyvän makuistahan tuo laatta oli :)




Tulipahan todettua, että helpoin tie on pysyä vehnäjauholinjalla kun leipomisesta on kyse. Jos oikein reipas olen ja uskaltaudun kokeilemaan uudestaan kookosjauhoja, niin katson ohjeesta missä suhteessa mitäkin tulee. 

Onneksi naapurista löytyi pelastava enkeli, joka lainasi mulle jauhoja ja kananmunia, kun mun omat loppui tähän ekaan satsiin. Lopulta kääretorttu onnistui vanhan koulukunnan lasimenetelmällä (3 saman kokoista lasia, rikotaan munat lasiin ja sen mukaan tulee saman verran jauhoja ja sokeria. Paitsi kotsassa opin, että sokeria kannattaa laittaa sentti vähemmän, niin pinta ei halkeile).


Laiskan äidin täytekakku!



Loppu hyvin kaikki hyvin. 

Jee, huomenna kampaajalle, jonka jälkeen yksille toisille 3 vee synttäreille. Juhlinta jatkuu :) mikä tarkoittaa, että herkuttelu jatkuu. Onneksi maltoin mieleni tänään. Söin "vaan" yhden joulutortun ja puolikkaan leivoksen. Onneksi kävelin illalla pienen tuplalenkin (= lenkki tuplarattailla, vastus reilu 20 kg ;))

Mukavaa viikonloppua kaikille! 

torstai 28. marraskuuta 2013

Tsemppi hiipuu

Tänään löytyi pikkumiehellekin kengät, H&M:ltä :) 


Aamulla kävin siellä röntgenissä ja kyllä poskionteloissa jotain on. Virallisessa lausunnossa kestää pari päivää joten ensi viikolle menee, että saan jotain kuuria, jos edes saan mitään. Olo on aika jees, mutta ei saa silti treenata. Vähän on nyt mieli lannistunut kun liikunnan osalta homma on tyssännyt täysin. Ei meinaa millään saada itteänsä lenkille, kun tuulee ihan sairaasti ja tää pimeys masentaa. Sateistakin, on off. Tsemppi alkaa väkisinkin hiipua. Huomenna on kyllä pakko mennä kävelemään, vaikka mikä olisi! 
Onneksi edes ruokavalio on ruodussa. 

Tosin huomenna on vihdoinkin 3 veen synttärikekkerit. Ihan pienellä porukalla vietetään, muutama pieni vieras äiteineen :) en ole edes leiponut vielä mitään, kun extempore tästä taas päätettiin. No, aamulla heti hommiin, että kämppä on suht koht kunnossa ja edes jotain tarjottavaa pöydässä :) 

Ps. Viralliset lukijat, where are you? ;)
 Tällä hetkellä näyttää vähän säälittävältä, vain yksi lukija linjoilla heh. 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Arkea

Aikamoinen päivä tänään, huh. 
Tähän päivään sisältyy kotiäidin tunneskaalaa laidasta laitaan. Meillä on aika mielenkiintoinen (raskas) vaihe menossa kun pikkuinen (9kk) on niin kovasti äitin ja varsinkin sylin perään. Nyt on ilmeisesti menossa joku poski vasten poskea- vaihe :) suloseltahan se näin kuulostaa, mutta käytännössä se on haasteellista kun yrittää syödä, pukea, käydä vessassa, laittaa ruokaa reilu 8 kiloinen kainalossa :D 
arkireippautta etten sanoisi. 

No kaikesta sähellyksestä, itkusta ja harmaista hiuksista huolimatta pääsimme ulos 
ja tuplakävelylenkille kauppaan (matkaa n. 2 km). Se olikin tän päivän ainut rauhallinen hetki kun poitsut nukahti tällä reissulla ja nukkui vielä kun tulimme kotipihaan. 
Sain syödä ruhtinaallisesti lounaan yksinäisyydessä, ilman ketään sylissä :).
 Rasti ruutuun, hyötyliikuntaa!


No loppupäivä meni viihdyttäen pikkumiehiä ja aina välillä yritin livahtaa tekemään pakollisia kotitöitä, mutta siitä ei tullut mitään. Luovutin, paras paikka oli vaan istua lattialla ja antaa täysi huomio kekkuloille. 

Tästä päivästä viisastuneena päätin valmistella illalla jo huomista lounasta. 
Teen aamulla makaroonilaatikon, täysjyvämakaroonista of course, valmiiksi ja sitten pinkaisen röntgeniin, poskiontelot tsekataan. 
Sain kivasti kaupungilta hoitajan, niin pääsen sinne ihan yksin. 



Sain nämä kukat jo viime perjantaina (siitä on tullut vissiin jo tapa, ihanaa ja kiitos!) ja osa kukista oli jo nuupahtaneita, mutta otin elossa olevat ja vaihdoin eri vaasiin ja pikku kaalikukka (?) sai jatkaa elämää kelluen vedessä :) 
Mies muuten sanoi, että eipä oo reaktiot enää samanlaisia, kun silloin kun hän toi ensimmäistä kertaa "perjantaikukat". Sanoi, että huomaatko miten kaikkeen tottuu ja turtuu :) Se on kyllä totta. Pitäisi olla aina yhtä kiitollinen vaikka saisi joka päivä kukkia. Tämä keino kantaa ahkeraan kukkia on kuulemma miehelle helpompaa, 
kun kuunnella nalkutusta ;)



Iltapala. 
Lasissa on Fruityn kuplivaa karpalomehua. Mieheni joi sen, mä en tykännyt. Mun mielestä Fruityn omena ja mustikka on parempia!


Tämä päivä purkissa :) Huomenna uudet kujeet! 

Liity lukijaksi :)

Yksi päivitys vielä ennen nukkumaan menoa!
 Puolivahingossa silmien eteen pomppasi tuo lukijahomma joten sain sen lisättyä sivulle. Mä oon ollut tän blogiohjelman käytössä vähän kuin Ö Aapisen laidalla ja koko ajan opin uutta. 

Nyt rakkaat tsempparit ja seuraajat, liittykää lukijaksi!
RouvaV, olet virallisesti mun eka lukija, tervetuloa mukaan! 


tiistai 26. marraskuuta 2013

Löysin mekon!

Hellurei ja hellät tunteet! 

Tänään kävin sovittamassa mekkoja ja tähän yksintertaiseen, tyylikkääseen ja klassiseen pukuun päädyin :) näytän kuvia vielä myöhemmin, sitten kun on kampaus ym kaikki tällingissä. Pukua myös vähän otetaan sisään yläosasta joten se on enemmän muodokas sitten. Kuva ei oikein anna oikeutta puvulle, mutta se oli tosi kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Vyötäröllä on samettinen vyö ja etupuolella pienen pieni rusetti, vyössä siis. Tähän vaan näyttävät korut niin hyvä siitä tulee.


Pitäisi vielä korut ja laukku löytää. Ehkäpä kengätkin.. Tuntuu, että raskauksien jälkeen mun jalka on muuttunut ja yhdet mun kengät, jotka meinasin laittaa, puristaakin aika ikävästi. Ei ole niissä kiva kävellä/tanssahdella (jos niin pääsisi käymään ;)) koko iltaa.

***

Eilisestä päivästä muutama juttu. Unohdin käydä aamulla puntarilla kun olin puhelimen päässä, että sain varatuksi itselleni lääkäriajan, jonka onneksi sain vielä samalle päivälle. Eipä lääkäri määrännyt vielä mitään lääkekuuria, vaikka niin kovasti toivoin, että pääsisin eroon tästä ihme taudista. Pitää ensin varmistaa poskiontelontulehdus röntgenissä ja jotain verikokeitakin otettiin ja osa vastauksista tulee vasta ensi viikolla. Eli huonolta näyttää mun treenaamisen aloittaminen. Ainoastaan kävelylenkit on sallittuja tällä hetkellä. ENKÄ OLE EDES SITÄ TEHNYT. Eilen en vaan jaksanut, oli niin veto pois. Tänään olisin halunnut mennä, mutta sää vei voiton. Sataa, tuulee, pimeetä.. Eih. Ruokavalion suhteen olen tosi tyytyväinen. Sen suhteen olen nyt tsempannut kun ei oikein muuta voi (KÄVELY!!). Mutta niin, kävin tänään sitten puntarilla ja 3 kg on tippunut. Ihan ok. Hidas vauhti, mut se oli ihan tarkoituskin... Yritän tässä vaan virkistää omaa muistia ;) vielä ainakin 5 kg edessä. 


Kerrataanpa BIG PICTURE:

Pysyvä elämänmuutos

Liikunta säännölliseksi, luonnolliseksi osaksi elämää

Terveellinen ruokavalio

Hyvä, kevyt ja energinen olo



sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Linnan juhlat

No ei Salen ja Jennin juhliin, vaan tänne! 
Meillä on perhepiirissä juhlat Mustion Linnassa Raaseporissa Itsenäisyyspäivän tienoihin. 
Pukukoodi: smokki tai tumma puku eli tiedossa on hienot pirskeet. Varmasti meille tavan tallaajille once in a lifetime- kokemus :). Mieheni vuokraa smokin joten mullahan on oltava hieno iltapuku. Tänään kävin ensimmäistä kertaa kokeilemassa mekkoja. Sovitin valehtelematta ainakin 20:tä. Ei tietenkään löytynyt sopivaa. Etsintää vaikeuttaa mun kainalopallerot (jotka kyllä pienenee kun laihdun, mutta juhlat 2 vkon päästä joten 1 + 1 = huonompi homma)! Etsintä siis jatkuu! 



Pienemmälle pojalle löysin asun. Housut tosin oli vähän pitkät, täytyy mennä vaihtamaan. Tsekkaan vielä jos löytyis pojille mun pukua matsaavat rusetit, kunhan se mekko vaan löytyis. Sitten oltais koko perhe hienosti samaa värimaailmaa.


Sitten 3 veelle kengät, oikeen pikku herrasmies :)



Ensi viikolla siis tiedossa juhlapuvun etsintää, peukut pystyyn! 

***

Nyt olis kuvaa smoothiesta! Testatkaa tämmönen sekotus kun luonnonjugaa, banaania, mustikoita, mustaherukka-vadelma mehukeittoa ja kauraleseitä. On poijjat hyvää! Kauraleseitä tosiaan ostin ensimmäistä kertaa silloin elämänmuutos-kauppareissulla PT:n kehotuksesta, jotta saisin lisättyä kuitua annoksiin. Ei ne siellä paljon maistu.



Mukavaa ensi viikkoa!

 Aamulla olis puntaroinnin aika taasen... Toivottavasti kakkupala(T!!!) ei enää paina :)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Aion mahtua hääpukuuni!

Muutama päivä on mennyt vähän hiljaiselona. Järjesteltiin esikoisen synttäreitä, joita ei sitten pidettykään :( pienempi poikamme on nyt korvatulehduksen kourissa. Ei tervettä päivää tässä perheessä. Onneksi 3vee ei pahemmin ymmärrä vielä synttärihömpötysten päälle. Hän on onnellinen kun saa juhlia oman perheensä kanssa. Siskoni leipoi ihanan suklaakakun, jonka sitten söimme keskenämme (siis sisko mukana) ja tuntui sekin mukavalta. Koristeltiin vähän joulua ja vietettiin rauhallinen kotipäivä. Kaverit saavat sitten pirskeet ensi viikolla jos ollaan terveitä. Sitten kaivetaan esiin autoservetit, - lautaset ja - ilmapallot. 

PT:n kanssa vaihdettiin eilen muutama sähköposti. Hän laittoi mulle motivaatiovinkkejä ja ohjeita tulevaa varten. Treenikalenteri tuli myös, mutta siitä myöhemmin kun pystyn taas liikkumaan. Yksi tehtävä mulle oli, että pitäisi laittaa ylös konkreettisia tavoitteita. 

Tässä tavoitteita:

1. Aion mahtua hääpukuuni :) 

Vietimme häitämme 4 vuotta sitten. Ajatella, että neljään vuoteen mahtuu aika paljon kiloja, toki kaksi pienokaistakin. Rakastan vieläkin hääpukuani, ihana merenneitomallinen pitsiunelma. Muistan, että tuolloin olin aika tyytyväinen painooni, vaikka kyllä mä taisin silloinkin haluta pudottaa muutaman kilon. Perus nainen! 


 




2. Jätän ruokavaliosta pois vaaleat leivät ja tilalle kuitupitoiset. Pyrin muutenkin käyttämään täysjyvätuotteita.

3. Syön joka päivä kasviksia, ainakin yhden hedelmän ja vähän marjoja.

4. Olen arkireipas joka päivä (30 min). Tätä täytyy vähän tarkentaa PT:ltä mikä lasketaan arkireippaudeksi.

5. Pyöräilen tai kävelen jumppaan

6. Syön herkkuja ainoastaan kerran viikossa (pääasiassa viikonloppuna)


No niin. Nyt ne on siinä silmien edessä. Lisää voi tulla myöhemmin. Näin on paljon helpompi kohdistaa energiansa ja motivaationsa kun on selkeät tavoitteet. Näitä kohti mennään!

***
Olisi kiva kuulla jos teillä muillakin on jotain konkreettisia tavoitteita elämässä :) Kertokaahan! 



torstai 21. marraskuuta 2013

Kaikenlaista pienestä mielestä

Huominen kahvakuulatreeni nyt sitten oli pakko perua. En ole vielä täydessä terässä, harmi :(. Todettiin yhdessä PT:n kanssa, ettei kannata ruveta rehkimään liian aikaisin, ettei tuu takapakkia. Toisaalta mä mietin, että tavallaan tää mun flunssa oli hyvä juttu, koska nyt olen saanut keskittyä pelkästään uudistuneeseen ruokavalioon, eikä ole tullut liikaa asioita kerralla.

Suunnitelma tästä eteenpäin nyt on se, että noudatan tietenkin ruokavaliota ja rupeen liikkumaan viikko-ohjelman mukaan heti kun olen terve. Me keskitytään syviin lihaksiin ja lähdetään tavallaan sisältäpäin rakentamaan tätä juttua :) arkireippaus tietenkin mukana koko ajan. Jännityksellä odotan millanen viikko-ohjelma kilahtaa sähköpostiin huomenna.

Kuvassa on eilinen päivällinen. Bataattia, lihapullia ja vihersalaatti, jossa on avokadoa ja persimonia.


(Huono kuva) Tässä sitten välipala. Hyvää esim. teen kanssa.


Mä oon muuten huomannu elämänmuutosprojektin, ja varsinkin PT:n mukaan tulon jälkeen tiettyjä asioita suhtautumisesta ruokaan ja herkkuihin. Mun ruokailutottumukset on oikeesti aika iso juttu ja juurtunu tosi syvälle. PT sanoikin, että mun ruokavalion muutosta vois verrata tupakan polton lopettamiseen. Ja miten psyykkistä se onkaan. Mä ainakin syön monesti jonkun tilanteen, tunteen tai tottumuksen vuoksi. Ainakin selkee on se, kun sukulaiset tulee käymään tai menen vanhempien luokse. Silloin tulee heti sellanen herkuttelufiilis. Ehkä sen yhdistää lomaan, rakkaiden kanssa yhdessä oloon, hyvään fiilikseen. Yksinkertaisesti myös siihen, että me kaikki tykätään ruuasta :) eilen oli sisko käymässä ja mun rupes tekemään mieli hirveesti jotain naposteltavaa. Syötiin sitten pähkinäsekoitusta, jota muuten saa syödä vain kourallisen. Pähkinöissä on paljon kaloreita, vaikka hyviä rasvoja sisältääkin. Tajusin sitten, että pelkästään siskon läsnäolo saa mussa heräämään herkuttelijan. Olen kertonut tästä aiemminkin, mutta tuli vaan mieleen.

Puhuimme myös siitä, että jos olen menossa johonkin juhliin tai vastaavaan, missä on tarjolla paljon herkkuja, mun olisi hyvä päättää etukäteen kuinka paljon aion syödä. Esim. Aion ottaa yhden kakkupalan ja yhden pullan. Ettei tarvitse siinä tilanteessa arpoa tunteiden vallassa mitä kaikkea söisi. Tää voi kuulostaa aika naurettavalta, mutta oikeesti mulla ei ole luonnostaan hyvää itsehillintää tämmösissä jutuissa. Yleensä voin syödä herkkuja niin kauan, että tulee huono olo :D no tähän aiheeseen liittyy paljon asioita, joita varmasti tulen jakamaan lisää myöhemmin. Nyt vaikenen, mutta vain hetkeksi :)



Visiitti hierojalla

Taas tulee yön pimeiden ja hiljaisten hetkien postaus (vierastan tota sanaa, mut enhän mä mikään aito bloggaaja ole jos en käytä oikeita sanoja ;)) Tänään kävin ihka ensimmäistä kertaa hierojalla, jos ei lasketa sitä kun vuosia sitten lomareissulla Thaimaassa kävin
jalkahieronnassa. Se olikin mielenkiintonen kokemus kun se otti niin älyttömän kipeää. Topakka nuori neiti siinä tosiaan hieroi ees taas mun pohkeita... Sanoin hänelle aika monta kertaa silleen vihjaillen et gently, softer, please.. Could you would you ja hmm.. En tiedä miksi se sattui niin kovaa. En oikein muista sovittiinko me aluksi, että hän hieroo puolet ajasta ja puolet ajasta käyttää varpaiden lakkaukseen. No joka tapauksessa taisin sanoa, että voit siirtyä jo vaiheeseen 2, kun pohkeet oli aivan tulessa :D taidan olla aika herkkä hipiä.

Joo se siitä, mutta siis tänään oli tosi kivaa päästä hierottavaksi, vaikka tämäkään 45 min ei mennyt täysin hieroessa. Se oli enemmänkin sitä että kääntyilin siinä laverilla (termit ei aivan hallussa) puolelta toiselle ja se testas ja väänsi ja käänsi. Totesi, ettei oikeestaan ole tarvetta hieroa kun paikat on pehmeet, tarkoitti varmaan mun pakaroita ja mahaa ;) no ei, mutta paikat ei ollukkaa niin jumissa kun luulin. Sain semmosta palautetta, että mun pitäis treenata syviä vatsalihaksia, pakaran keskimmäistä lihasta ja harjoitella kehon stabilisointia.. Jotakuinkin noin :) jotain hienoa sanaa se käytti, tarkoitti siis, että pilates-tyyppisille tunneille, jossa pysytään tietyssä liikkeessä vähän aikaa, niin se vahvistaa syviä lihaksia. Sitä kautta saisin enemmän tukea kroppaan ja pystyisin tehdä tietyt jumppaliikkeet paremmin. Liikkuvuutta musta kuulemma löytyy, mut stabii lisää :D ehdotti kyl tulemaan yläkropan syyniin, kun pienten lasten kanniskelu voi aiheuttaa vähä jumitusta hartiaseudulla. Haluan kyllä ehdottomasti mennä!

Sori nyt ei oo kuvaa sieltä tosiaan laverilta ku makaan karvaset ja kuivat koivet ojossa. Maybe next time :D

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kallis kauppareissu

Kävin tänään Prismassa isoilla ostoksilla ekan kerran PT:n ravintovalmennuksen jälkeen. Aikamoinen muutos entiseen. Oikeestaan kaikki hiilarihöttö jäi hyllyille. Täysjyvää ja rukiista tilalle :). PT vinkkasi tuon valion mehukeiton, joka on maustettu Stevialla, pitääpä kokeilla. Ostin ensimmäistä kertaa myös kookosjauhoja. Aion leipoa niistä kakun tai sen tapaisen pojan 3v. synttäreille, niin jospa iteki sais maistaa palan ;). Paljon ostin tietty kasviksia ja hedelmiä. Kuvitelkaa, kauppaostokset maksoi 170€!!! Terveellinen ruoka maksaa! No tohon summaan sisältyy alla oleva blenderi ja iso vaippapaketti ja muuta pientä taloustavaraa, mut silti! 


Tällä saan tehtyä mm. smoothieta. Testattiin heti, mut en saanu hyviä kuvia soosista. No, jokainen on varmasti maistanu joskus sellaista, joten kuvitelkaa mielessänne ihanan punainen raikas smoothie juotuna kauniista lasista :) laitoin siihen maustamatonta luonnonjugurttia, maitoa, mustaviinimarjoja, banaania, omenasosetta ja kauraleseitä. Tuli aikasta hyvää! Se oli mun iltadrinksu. Ehkä aamullaki teen jonkun sekotuksen. 


Vettä, vettä vettä!! Juodaan vettä! :) tämä on joka päivä pöydällä muistuttamassa mua siitä, että JUO VETTÄ! Siis tarkoitus on tyhjentää se päivän aikana ja lisätä uutta aamulla... Helppoa, mutta joskus niin vaikeeta ;) näyttääpäs tuo liikaa kukkavaasilta, mutta kaadin sen pitäisi olla (Ikeasta varmaan 1,50€).


Ah, my favorites! Pakko oli ottaa kuva kaupassa. Haikeana jätin ne hyllylle. Oikeesti maistakaa, niin hyviä. Nää on ne mistä joskus kirjoittelin :) Senkin S, kun joskus tarjosit näitä ja rakastuin ensi puraisulla!


Btw, kahvakuulatreeni siirretty perjantaille, pliide, olisinpa terve! 

Sairastupa

Kylläpäs jäi myöhäseksi tänään kirjoittelu. Tänään on ollut sellanenki päivä. Pienempi poitsu tuossa vieressä vielä höpöttää "käkkä käkkä" ja kieli pitkällä kattoo tätä konetta. Piti vähän saada taukoa, vaikka järkevä äiti yrittäisi saada lasta nukkumaan. Kyllähän tämä lapsukainen nukahti jo kasilta, mutta piristyi näin kivasti illan pikkutunneilla :). No, vähän taustaa. Eilen tuntui, että olisi taas flunssaa pukkaamassa. Illalla palelsi ja oli kaikinpuolin outo olo. Yö meni aivan koiranunta nukkuessa, kun joka paikkaa kolotti ja päätä särki eikä tietenkään ollut yhtään särkylääkettä. Vaikka mielessä kävi, että pistänkö muutaman supon pyrstöön.. Heh, no niitä olis aikamoinen liuta mennyt jos 8-12 kilosille oli tarkotettu :D No vitsi vitsi, no joo mutta pienempi poitsukin valvotti ja aamulla kun heräsin niin olo oli aikalailla kun tuolla ukkelilla :)


Kummasti sitä päivä lähti käyntiin pääasiassa yöpaita viuhkuen pitkin päivää. Myöhemmin iltapäivällä kun poika tuli kerhosta niin hän oli aivan kipujen kourissa. Onneksi särkylääke auttoi ja olo helpottui. Luulin korvatulehduksen uusiutuneen joten lähdettiin päivystykseen... No ehken selitä koko juttua kun tod näk puolet lukijoista tippui pois suppojutun kohdalla :) loppujen lopuksi kaikki hyvin eikä ollut mitään tulehdusta, mistä lie kipu johtui. Mullakin olo koheni parin buranan jälkeen, mut keskiviikkona pitäis olla PT:n kans kahvakuulatreeni joten nyt peukut pystyyn että olisin täysin kunnossa siihen mennessä. 

Kyllä saa tsempata itteensä, että jaksaa olla tarkalla ruokavaliolla kun väsymys painaa ja sairaudet varjostaa tässä. Tuntuu, että meidän perheessä on koko syksy enemmän tai vähemmän sairasteltu. Juu, no ei auta itkut markkinoilla. Onneksi ei silti mitään vakavaa ole ja päivä kerrallaan mennään :)

En jaksa edes pistää sen tarkempaa viikkokatsausta, kun paino junnaa paikallaan ja treeniäkin on niin epäsäännöllisesti. Huomenna kirjotan vähän järkevämpää juttua, ehkä, tai sitten hömppää :) nyt nukkumaan!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Mökkeilyä

Vietimme viikonlopun miehen vanhempien luona (alias mökki), kun teki mieli päästä kotoa jonnekin. Sinne on mukava mennä kun paikka sijaitsee järven rannalla ja muutenkin aika korvessa luonnon helmassa kohtuullisen ajomatkan päässä kotoa :). Yleensä siellä tulee vaan löhöiltyä ja syötyä, jotenkin se vaan kuuluu kuvioon. Tämä viikonloppu oli tällä kertaa erilainen. Olin tarkkana syömisten suhteen, vaikka kaapissa kummitteli mm. keksejä. Teki hirveesti mieli, mutta totesin, että on parasta olla syömättä yhtään, koska muuten syömisestä ei olis tod.näk. loppua tullut. Tai ainakin houkutus olisi ollut suurempi yhden keksin jälkeen. Sitten illalla testasin ensimmäistä kertaa varastossa olevaa mini kuntosalia, josta olen maininnut aikaisemminkin. Kokeilin juoksumattoa ja sitten tein painoilla vähän lihaskuntoa. Muiden laitteiden testaus jääpi ensi visiitille :).


Tänä aamuna oli tällainen näky mökkitiellä. Myrsky oli kaatanut puita ja kyllä siinä oli ihmettelemistä. Kuinkahan nuo saadaan pois, että päästäisiin kotiin?! Eikun papan moottorisaha laulamaan :)


Tästä viikosta jäi hyvä mieli. Tuntui, että liikuin sopivasti ja söin kohtuullisesti. Tänään oli tarkoitus mennä jumppaan, mutta lähtö mökiltä tosiaan venyi :). Me otettiin muuten mökiltä mukaan tuplarattaat, joten nyt pääsen molempien poikien kanssa kävelylenkille. Toivottavasti vaan 3v. jaksaa viihtyä lenkin ajan. No ehkäpä päivälevon aikaan on hyvä sauma. 
Viikkokatsausta sitten taas huomenna. 



perjantai 15. marraskuuta 2013

Säännöllisyys ja monipuolisuus!

Siinä on kaksi asiaa, joihin mun pitää kiinnittää huomiota ruokavaliossa. Elikkäs pitää muistaa syödä säännöllisesti n. 3 tunnin välein ja monipuolisesti. Oikeat hiilarit, protskut ja rasvat oikeessa suhteessa, kuituja unohtamatta. PT kävi läpi mun 5vrk ruokapäiväkirjan ja huomasi siitä, etten syö tarpeeksi kuituja. Nyt siis täysjyväleipää kehiin (11g kuitua/100g) ja paaaljon kasviksia. Pois höttöhiilarit kuten rinkelit, vaaleat paahtoleivät ym. Karjalanpiirakat on myös pannassa. Mä kun luulin, että olisin jo vähentänyt höttöä :) PT sanoi, että laihtumisen esteenä on monesti se, ettei syö tarpeeksi kuituja ja että syö liian vähän, jolloin aineenvaihdunta hidastuu. Ja pelkkä laihduttaminen ruokavalion avulla aiheuttaa painon lähtemisen lihaksista. Taidan toistaa itteäni, mutta näitä asioita on hyvä kerrata kun kerta ne tuntuu unohtuvan niin helposti :). Yhtenäkin päivänä keräsin lähes 1000 kaloria pelkästään väärillä ruokavalinnoilla. 
Niin, ja kyllä, kuivatut viikunat saan unohtaa :( liikaa kalöriis, parempi vaihtoehto kuin karkit, mutta eipä kannata aivan päivittäin napostella :).


Paljon asiaa tuli tänään esille ja täytyy perehtyä tähän vihkoseen tarkasti. Aivan loisto nivaska hyödyllistä materiaalia juuri mun tarpeisiin ja tavoitteisiin. 


Kyllä mulla edelleen on hyvä fiilis, vaikka haastetta riittää kun aloittaa tällasen projektin vuoden masentavimpana kuukautena ja tiedossa esikoisen synttärit ja joulu :) ei ainakaan helpolla pääse. Ristiäisten pelkistä herkuista kertyi 1600 kaloria joten tämä nainen pysyttäytyy sitten yhdessä kakkupalassa tulevissa juhlissa :) päivän kalorimäärä mulla tulis olla tän jakson aikana 1900, kun normaalisti se sais mun aktiivitasolla olla 2400. Joten maltilla tässä mennään. Saan syödä, mutta terveelliset ruokavalinnat pitää muistaa. No nyt on tarpeeksi jauhettu tästä. 

Rentouttavaa viikonloppua ja eletään yhyres kevyesti, jookos, kaikki yhdes koos!

torstai 14. marraskuuta 2013

Reipas päivä & reidet raatona

Istun sohvalla jalat aivan loppu. Eiliset lihaskuntotestin kyykyt yhtäkkiseltään teki tenät mun reisille.. Sitten kävin tänään tunnin kävelylenkillä rattailla kun isompi poitsu oli kerhossa. Unohdinpa vaan ne limsapullot.. Hitsi, no kyl se vähintäänkin arkireippaudeksi silti laskettiin. Matka meni mukavasti kun soitin yhdelle positiivari pakkaukselle, joka on itse asiassa jumppaohjaaja toiselta persoonaltaan, aivan huippu sellainen. Olen valitettavasti vain kerran saanut osallistua hänen jumppaohjaukseen (asumme eri paikkakunnilla). Sitä tuntia en ikinä unohda, oli niin hauskaa! 


Illalla kävin vielä LSB:ssä, PT:n kehotuksesta ja vielä kuulkaas pyörällä. Oisko voinu tätä paremmin päivä sujua... No ei! Että kun vois aina olla yhtä reipas! Pitää kyllä tänä iltana vielä venytellä, että huomenna pystyn kävelemään. :)

Mä oon muuten haksahtanu kuivattuihin viikunoihin. Onkohan se ihan hyvä asia?! Niissähän on järkysti kaloreita. Tietty sisältää niiden omaa sokeria mut kuitenki. Pitää kysyä huomenna PT:n mielipidettä ravintotapaamisessa. Ne on kyllä niin makeita, ettei tarvi kerralla kovin montaa syödä. 
No mutta nyt pakko mennä venyttelemään vielä kun pääsen sohvalta ylös! :)


Eka PT-tapaaminen



Tänään tein virallisesti sopparin oman PT:n kanssa. Tästä lähtee 3 kuukauden sitoutuminen tähän juttuun! Eka joulu ilman kymmeniä torttuja ja pipareita :) PT tuli tänään siis meille kotiin ja mulle tehtiin lihaskuntotesti ja muita mittauksia.. Hui miten paljon mussa on rasvaa ja vähän lihasta, jaiks. No, onneksi olen nyt herännyt pitää ittestäni huolta. Tavoitteena on siispä polttaa rasvaa ja kasvattaa lihasmassan määrää, eikä pelkästään tuijottaa kiloja. Tapaamisessa korostui myös arkireippauden merkitys. Täytyis hyötyliikkua mahdollisimman paljon. Esim. mennä jumppaan auton sijasta pyörällä tai kävellen. Onneksi sali on parin km:n päässä, mutta helposti sitä tulee lähdettyä autolla. Yksi vinkki oli myös täyttää vedellä kaksi 1,5 litran limsapulloa ja ottaa mukaan rattaisiin, kun menee lenkille vauvelin kanssa. Pienillä jutuilla voi lisätä arkeen pientä extraa. 

No mähän otin heti neuvosta vaarin ja lähdettiin naapurin kans pienelle metsäretkelle poikien kanssa. Pienempi poika mulla oli kantorepussa. Ei tätä ehkä lasketa hyötyliikunnaksi, mutta oli se parempi vaihtoehto sisällä istumiselle :)


Perjantaina on uusi tapaaminen. Silloin tsekataan mun ruokapäiväkirjan tuloksia ja jutellaan ravintoasioista. Tän 3kk:n aikana mun olisi tarkoitus pitää
päiväkirjaa tuntemuksista liittyen liikkumiseen, arkireippauteen, syömiseen, herkutteluun..esim millasissa tilanteissa mun on vaikea kieltäytyä herkuista ja mitä fiiliksiä tulee kun repsahdan jne. Tämä auttaa mua varmasti selventämään syitä ja seurauksia :)


Let the battle begin, for real! 

maanantai 11. marraskuuta 2013

Kolmen kopla

Selailin iltalehden sivuja ja siellä oli kirjoitus, "Laihtumisen 9 pahinta estettä" ja toi ysikohta sai mut taas muistamaan tän homman ytimen, mitä toitotan aika usein.
"9. Joudut muuttamaan koko elämäntapasi
Jos painoa halutaan pudottaa pysyvästi, ei pelkkä kuuri riitä. Et voi palata vanhoihin elämäntapoihisi, kun olet saavuttanut tavoitepainosi. Sen jälkeenkin on seurattava ruokavaliotaan, tehtävä järkeviä ruokavalintoja ja liikuttava säännöllisesti."
Toi kiteyttää mun tavoitteen täydellisesti. Haaste vaan tässä on kyllä oikeestaan noi kaikki kolme seikkaa :) pystynkö mä noihin kaikkiin läpi mun elämän?! Vaikuttaa kyllä vaikeelta, koska 1. Mä oon tuurisyöppö 2. En tee todellakaan järkeviä ruokavalintoja 3. En ole koskaan elämässäni liikkunut säännöllisesti kovin pitkää jaksoa putkeen. Huh! Apua! Mä uskon, että mä pystyn tsemppaamaan jonkun tietyn jakson, sanotaanko ensi kesään... Mitäs sitten?! Voiko tästä tulla oikeesti pysyvä kolmen kopla mun elämään? Sitä mä haluan, mutta tuntien mun luonteen, en välttis löis vetoa montaa sataa itteni puolesta :) No, jospa nyt en heittäisi kirvestä kaivoon, vaan uskoisin enemmän itseeni ja mun PT:iin, joka toivon mukaan saa mussa muutosta aikaan. Musta itsestähän kaikki toki lähtee ja mä teen päätökset koskien omaa elämääni, mutta jospa PT olis mun autossa se kutosvaihe :) we'll see! 

Lisäänpä tänne loppuun viikkokatsauksen, joka meinas totaalisesti unohtua: alkujuurilta lähtien painoa on pudonnut nyt 1,6kg. Puntari on toki vaihtunut joten toi ei oo täysin luotettava. Mutta jos keskitytään uuden puntarin aikakauteen niin sit -1,2kg 9 päivässä. Ei hirveitä määriä, mutta se on ok. Maltilla mennään. Liikuntasuoritus jäi taas vaan yhteen jumppaan :( 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Herkkumonsteri heräsi


Ihanat poikavauvan ristiäiset on vietetty! En eilen kerennytkään päivittämään mitään, kun oltiin vasta yömyöhään kotona. Meidän pojat saivat viidennen serkun mieheni puolelta :) oli todella kauniit juhlat ja tarjolla oli aivan mahtavia herkkuja. Tupa oli täynnä porukkaa ja aikamoinen tungos ja häslinki siinä päällä, etten päässyt ottamaan kuvaa tarjoilupöydästä. Mullahan repes homma ihan käsistä kun päästin herkkumonsterin valloilleen :) ruokapäiväkirja kyllä räjähti! Hmm.. Mielenkiintoista kun sitä ruvetaan analysoimaan. No, munhan käskettiin syödä normaalisti eikä saanu himmailla, vielä. Tämä tietty vähän sekas kun olen jo about kuukauden himmaillu. No ei se mitään. Yksi päivä ei maata kaada. Hyvä asia oli, etten ottanut keksejä, koska niiden syömisessä ei ole rajaa. Huomasin kyllä että tuli tosi huono olo kun söi yhtäkkiä paljon makeaa. Pakko mainita, että lemppari oli juustokakku, jonka pienen päivänsankarin mamma oli leiponut, sairaaaan hyvää. Digestive pohjalla btw.

Jännittää mennä huomenna puntarille ja oikeesti liikkumisesta ei näytä tulevan mitään, vaan yks jumppa tällä viikolla ja sekin vaan puolituntinen. Ei hyvältä näytä! Onneksi PT tulee kuvioihin ennen kun tää projekti hiipuu, sammuu, kuolee, kuihtuu... I need help :) 

perjantai 8. marraskuuta 2013

Voih eih!

Näin pääsi käymään tänään. Puolustuksen sana, söin pelkän wrapin enkä ateriaa, jonka normaalisti olisin ottanut. kyllä maistui hyvältä pitkästä aikaa, pakko myöntää! 
Kyllä on ravintopäiväkirjassa analysoimista tän viikonlopun jälkeen... Tiedossa on niin paljon ihania herkkuja. No, tositoimet alkaa PT:n kanssa keskiviikkona.


Nauttikaahan viikonlopusta ja isänpäivästä! Tietenkin jo huomen illalla päivitän jotain, tähän jää koukkuun :)

torstai 7. marraskuuta 2013

Villaisia löytöjä

Pakko laittaa tämä kuva piristämään edellistä tekstimerta. Kävin tänään yhdessä käsityöliikkeessä, jonne mummelit kutoo ja virkkaa kaikenlaista ja niistä saatu tuotto menee ilmeisesti lähetystyöhön. Ajattelin, että sieltä löytyisi pian 80 vuotta täyttävälle mummilleni jotain kivaa ja lämmintä. No löytyihän sieltä ihana kudottu iso viltti, joka on jo lahjapaketissa, joten siitä ei ole kuvaa. Mutta haksahdin vielä ostamaan pojille tuommosen isoäidin neliöistä tehdyn viltin, joka sopii moneen käyttöön ja on varmasti lämmin. 3veelle löytyi villasukat ja lapaset, jotka oli tosin liian isot. Ehkäpä menee jollekin serkkupojalle joululahjaksi, ellen säästä ensi talveksi. Kiitos mummot :)


Naama irvessä :)

Tänään vihdoinkin rehasin luuni jumppaan, rasti ruutuun :) Alkuviikko on mennyt tavallaan harakoille, paitsi eilen en olisi oikeestikaan kerennyt liikkua. Saas nähdä tuleeko tavoite tälläkään viikolla täyteen kun viikonloppuna on ohjelmaa, ristiäiset ja isänpäiväkuviot ym. No, tekosyitä taasen. Menemme viikonloppuna mun anoppilaan ja he ovat innostuneet hankkimaan varastoonsa kuntolaitteita :) siellä on ainakin juoksumatto, soutulaite ja crosstrainer. Joten siellä jos jossakin olis hyvä treenailla! Ja oikeesti, ainahan sitä voi ottaa lenkkarit mukaan ja mennä edes pienelle lenkille jos ei pääse jumppaan. Toiveajattelua kyllä tuolla pimeydessä vaeltaa, heh.. 

No mutta otsikon kimppuun, elikkäs naama irvessä tosiaan meni tän illan jumppa (LSB, lady shape and balance) mutta se oli kyllä niin hyvä... Tehokas, vaikka kestikin vain puoli tuntia. Valehtelematta varmaan 300 toistoa aina per jalka/liike. Pikkasen tärisi jalat lähtiessä :) vatsojakin tuli tehtyä ties kuinka monta toistoa. En jaksanut kyllä tehdä kaikkia, mutta yllättävän hyvin se meni pitkän tauon jälkeen. Tykkäsin käydä tällä samaisella tunnilla ennen nro 2. raskautta. Toivottavasti pääsen huomenna ylös sängystä :)

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Personal Trainer!!

Kyllä, totta se on! Olen aivan innoissani. Ensi viikolla aloitan yhteistyön oman PT:n kanssa. Voitteko kuvitella, mä en! Tällaisesta vaan haaveilee. Nyt tää viimeistään tarkoittaa sitä, että olen oikeesti tosissani elämänmuutoksen suhteen. Haluan oikeesti tsempata ja muuttaa elämääni silleen, että liikunta on normaali osa mun elämää ja terve suhtautuminen syömiseen ja ruokaan on osa mua. En halua väliaikaista laihtumista tai väliaikaista liikuntaspurttia vaan, että musta tulisi pysyvästi liikunnallisempi ihminen lopun elämää. Haluaisin nauttia liikunnasta ja että siihen tulisi semmoinen aito into ja että en voisi elää ilman liikuntaa, tietenkin normaalilla tavalla. Huh, kunnon vuodatus paatoksella :). Tällaisia uusia uutisia Biscuit Battlessa.

Ainiin, siis kyse on 3 kuukaudesta. Tulen siis jatkossa jakamaan tähän liittyviä juttuja säännöllisesti. Eka juttu meillä on, että pidän ruokapäiväkirjaa viiden päivän ajan ja sitten se analysoidaan ja saan ravitsemusohjausta. No, tähän pt-juttuun liittyy paljon kaikkea, kerron kyllä tarkemmin matkan varrella :)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Pettymyksiä ja pieniä ihanuuksia

Aloitetaan pienistä ihanuuksista :) Naapurini pyysi mua tänään päiväkahveelle kun vanhemmat poikamme olivat kerhossa. Meillä on saman ikäiset nämä nro kakkoset, jotka olivat luonnollisesti menossa mukana maistelemassa leluja ja kiipeilemässä ja konttailemassa :) tämä mun naapuri sattuu olemaan itse asiassa myös mun synnärikaveri :) Tälläkin kertaa sain loisto huonekaverin laitoksella. No, mun oli pakko ottaa muutama kuva näistä ihanista miniatyyri herkuista, joita mun kaverilla oli kotonaan. Katoimme pöytään lavastetun teehetken lastenhuoneeseen :) mun on ihan pakko opetella virkkaamaan ja askartelemaan tuommosia pieniä herkkuja keittiöleikkeihin.



Sitten pettymyksiin... Uuden puntarin mukaan painoa olisi tullut takaisin melkein kilo viikossa. No mä nyt alotan puhtaalta pöydältä tän puntarin kans, enkä vertaa aikasempiin lukuihin. Pitää nyt vaan tsempata ja toivoa, että paino putoaisi edes sen 300-500g viikossa tästä eteenpäin. Viikon päästä sitten taas katotaan mitä lukemat sanoo. Liikunnan suhteen jäin tavoitteesta, sali + zumba vaan. Enkä aio edes selitellä.. Tekosyitä kaikki, tiedetään :) parempi toisaalta tuokin määrä kun ei mitään, jos halutaan pysyä positiivisena. 

Mukavaa viikkoa kaikille!




sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Punainen kuin tomaatti

Tänään pääsin vihdoinkin zumbaan :) oli kyllä niin kivaa! Nolo juttu vaan, kun musta tulee tämmösen hikisen tunnin jälkeen aina ihan älyttömän punainen, siis hävettävän punainen. Yritin luikkia äkkiä ulos salilta niin, ettei kukaan näkisi :) taitaa johtua huonosta kunnosta. No tähän toivottavasti tulee muutos kun vaan jaksan jatkaa liikkumista. 


Tässä on meidän uusi puntari!! Pojat tutki sitä heti innoissaan :) onneksi vanha puntari, jonka lukema siis heitteli monta sataa grammaa samalla mittauskerralla, meni takuuseen. Huomen aamulla totuuden paikka taas. Jänskää vähän... Tuntuu, ettei paino ole pudonnut. Jotenkin turpeinen olo tällä hetkellä. Herkuttelin tällä viikolla enemmän kun viime viikolla, mut toisaalta tämä projekti on pitkällä aikatähtäimellä, joten maltti on valttia :) mun ruokailutottumukset on kummiski muuttuneet tosi paljon. Tuloksia tulee varmasti, vaikkakin sitten pikku hiljaa. 



lauantai 2. marraskuuta 2013

Huoh!

Pakko päivittää pieni juttu. Väsy, väsy ja väsy. Kylläpä voiki mieli lannistua... No, sanonpa vaan, että unen merkitys on suuri tällasessa jutussa. Väsymys = ei jaksa liikkua eikä hifistellä friketsun kasviksilla ja pöperöillä :) jospa päivä ja viikonloppu lähtee uuteen nousuun päikkäreitten, olemattomien sellasten, jälkeen :) se siitä! Älkää antako tän purkauksen häiritä mun niin super täydellistä flow:ta... Hah =D

perjantai 1. marraskuuta 2013

Perjantai- illan fiiliksiä Vol. 2

Tänään oli mukava päivä. Lähdimme heti aamusta poikien kanssa tapaamaan mun synnärikaveria :). Tutustuimme synnytyslaitoksella n. 3 vuotta sitten, kun saimme pojat samana päivänä vain muutaman tunnin erotuksella. Pääsimme samaan huoneeseen ja meillä synkkas heti. Laitokselta päästyä me ollaan tavattu noin kerran kuussa ja pojistamme on kasvanut hyviä kavereita. "M" teki taas ihanaa kanakeittoa lounaaksi! Mikä onkaan parempaa, kun päästä valmiiseen ruokapöytään. Iso kiitos! Jälkkäriksi söimme suklaakakkua ;)


Päivää piristi vielä lisää, kun rakas miekkoseni toi kukkia <3 oon tainnu tarpeeksi monta kertaa marmattaa asiasta, kun viimeset ehkä 4 perjantaita olen kukkia saanut, kiiiitos!!!! Harmi kun tänään en kerennyt pahemmin siivoilemaan. Tykkään niin kovasti laittaa kukkia pöydälle aina silloin kun on viikkosiivous ohi, vähän niin kuin palkintona urakasta. :)


Päivällä kun tuli herkuteltua, niin iltapalaksi söin mun lempparia: rahkaa, vaniljajugurttia ja banaania. Voisin syödä sitä aamulla, välipalana ja taas illalla. Rahka on mun juttu, jos siihen lisää vähän muita tykötarpeita.


Tosi hyvä fiilis kyllä, varsinkin kun tippa silmässä seurasin Vain Elämää Juha Tapion päivää.. Tosi hyviä ja herkkiä tulkintoja! Hyvä olo johtuu kyllä myös suht hyvin nukutusta yöstä ja siitä, että tämä remontti on lähtenyt yllättävän hyvin käyntiin. Kohtuudella kun syö, niin ei tarvi tuntea huonoa omaatuntoa, vaan voi oikeesti nauttia siitä mitä syö. Suosittelen kyllä tällaista remppaa kaikille, jotka vähääkään tunnistaa itseään mun "vanhoista" herkuttelutavoista :).

Mukavaa viikonloppua kaikille!